Usein meillä täällä Lovikäärmeen kylässä käy niin, että hyvien päivien toivottelu ja näiden talvettomien talvien päivittely kääntyy tyhjänpäiväisiin asioihin. Kun kaksi miehuutensa seikkailurikkaimpia aikoja kulkevaa pontikankeittäjää kohtaa ladon takana vahtivuoron vaihtuessa, voivotellaan kolmen sukupolven takaisia väkivalta- ja päihdeongelmia. Ja silloin, kun yhyttää nuoren Ateenan-kävijän torilta ihailijajoukkonsa keskuudesta, voi jo kauas kuulla valitusta naapurin teinifilosofin uuden puppuaggregaatin saamasta ansaitsemattomasta huomiosta. Hyvät kyläläiset, ymmärrän kyllä, että joskus hyväkin höyryveturi voi eksyä sivuraiteelle, ja lämmittäjän kurjan apumiehen takia paine voi karata kattilasta.
Tämä ylimääräinen höpöttelymme ja alituinen asiasta toiseen eksymisemme on siis ihan anteeksiannettavaa ja inhimillistäkin. Lausun kuitenkin varoituksen: vaikka käsittelisittekin kuinka tyhjänpäiväisiä tai varsinaiseen elämään mitenkään kuulumattomia asioita, kannattaa viimeistään jälkikäteen miettiä mitä tuolla lipsahtelevalla kielenkäytöllään oikein tarkoittaa. Jos on mennyt sanomaan yhtä, voi pelastaa tilanteen tarkoittamalla toista. Ongelmaksi muodostuu ainoastaan todellisen tarkoituksen ilmaiseminen. Tässä - ja tämä on hyvin tärkeää - toivoisin noudatettavan erityistä varovaisuutta kaiken kielellisen kikkailemisen kanssa. Myös varsinaiseen sanalliseen viestintään kuulumatonta ilveilyä kannattaa tarkkailla - kerrotaan että sitä esiintyy myös täysin puhtaissa tekstuaalisissa ympäristöissä.
- Magisteri Qiihote
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti