Hektillistä menoa Viimeisessä Filosofissa

(Viimeinen Filosofi, Pylly) Larvinistista rokkia (elotieteilijä Kaarlo Larwinin mukaan) soittava Murtti & Vainotut hektikot räjäytti eilisiltana pankin Pyllyn Viimeisessä Filosofissa sinisten lyhtyjen loisteessa. Keikan jälkeen vähintäänkin puolet Lovikäärmeen kylän sanomain toimituksesta meni takahuoneeseen. Siellä säädettiin piuhaa ja nauhaa eikä huomattu edes hallitsevaa miss Lovikäärme Klaara Povea tai aina yhtä upeeta Päätoimittaja Majlis Toukokerttusta, joka oli pukeutunut punaiseen lumikko-kuosiin. Hektikoita eivät groupiet säväytä.

Mutta keikka itsessään oli hyvä. Murtti & Vainotut hektikot soitti kaiken playbackina, joka on ihan uusi esiintymistapa näillä kulmilla. Se tarkoittaa sitä, että bändi on aiemmin tallentanut omaa soittoaan nauhalle, jota sitten soitellaan kovaan ääneen keikalla, kun bändi itse vain hytkyttelee ja aukoo suutaan lavalla. Suuressa maailmassa kaikki isotissiset mukalaulavat tanssinaiset tekevät niin, mutta on ilo nähdä tämä uuden taiteenlajin rantautuminen myös Pyllyyn, Aunuksen järven rantabaari Viimeiseen Filosofiin, ja että hektillinen poikabändi tekee sitä samaa.

Larvinistinen rokki merkitsee musiikkia, jossa edistys elikkä progressio on tärkeää. Kehitysoptimismi sopiikin hektikoille kuin koodaus tenniskyynärpäälle. Toiset nimittävät larvinistista rokkia myös progeksi. Suuria menestyskappaleita olivat mm. “Mies, sä et oo apina enää”, “Sä lähdet paalupaikalta”, “Koodaa ja tärise”, “Mulle kallista lovee” ja “Sähköopin alkeet: musta tulee mustaan ja punanen punaseen”. Kappaleiden sanoitukset olivat täyttä ingengööriproosaa ilman mitään turhaa haihattelua. Toivottavasti Murtti & Vainotut hektikot tulee piankin esiintymään Lovikäärmeeseen.

Bändin mukana esiintyi Pyllyn paikallisia ja kaikkein mahtavimpia voimia. Heihin verrattuna voimme ylpeinä sanoa, että Murtti on sentään kerännyt vainotut hektikkonsa Lovikäärmeestä. Paikalliset artistit esittivät Viimeisessä Filosofissa nihkeetä räppiä, joka larvinistiseen rokkiin verrattuna oli toisteista ja tylsää. Yleisön reaktioista päätellen heidän pyllyläisiä hittejään olivat kappaleet “Kiviiki kiinnostaa”, “No perustele, no ei riitä” ja "Tää kanava floodaa suomeks, muut muualle". Välispiikeissään he tekivät aivan selväksi, että Pyllyssä vastaanotto ei ole lämmin ja että suoli tuppaa puskemaan enemmän ulos- kuin sisäänpäin. Heitäkään ei kiinnostanut lehtemme toimituksen groupieseura joten päätimme unohtaa heidän nimensä, jotta kukaan Lovikäärmeestä ei osaisi hakeutua heidän keikoilleen.

Vuosisadan keikka Pyllyssä!

I L M O I T U S

Huomenna! Pyllyn Viimeinen Filosofi repii persettään!

Esiintymässä Pyllyn ikuinen lämppäribändi

KIVIIKI KIINNOSTAA

JA ILLAN TÄHTENÄ
...sodan Lovikäärmeelle julistaa WARkäärmeen oma yhtye.....

MURTTI & VAINOTUT HEKTIKOT

tule kuulemaan totuus HANKI LIPPU PIAN muuten NIMISMIES OSTAA NE KAIKKI

Ilmoitus: Töitä hektikoille!

Tule haistelemaan suuren maailman tuulia ja luomaan Lovikäärmeen kansainvälistä tulevaisuutta! Meillä on siisti meininki ja lovee kaikille hektikoille. Ole ensimmäinen, ole pioneeri, tule miettimään miten Lovikäärmeeseen saadaan uppoamaton sukellusvene!

Syfiliinsataman infrastruktuurin kehittäminen, satama-alueen uudistaminen ja alkava telakkatoiminta vaativat työvoimaa. Näin alkuunsa Lovikäärmeen kyläneuvosto hakee töihin erilaisia hektikoita, rivikoodareita, rivirakennusingengöörejä ja laivaingengöörejä. Haku on avoin kaikille hektikoille.

Palkkaus on Urean mutkan Naksulin sahan hektikoiden palkkasopimuksen pykäliä 3.1-8 mukaileva. Diletanttihektikon alkupalkka on 900 lovea, rivihektikon alkupalkka on 1200 lovea ja oikein taitavan johtajahektikon alkupalkka on 1600 lovea. Henkilökohtaisen suoriutumisen lisä maksetaan luonnossa Hunajaisten lyhtyjen alueella. Hektikoille järjestetään asuminen, työpaikkaruokailu ja työterveyshuolto Syfiliinsatamaan. Työetuna uimaranta!

Työhakemukset toimitetaan osoitteeseen:
Etto Turskanperä / Lovikäärmeen kyläneuvoston Syfiliinsataman toimipiste
Kuppalan kortteli 4 a 2
Syfiliinsatama
Suur-Lovikäärme

Mielipalsta

Miltä susta tuntuu kun et saa lovee

Ensin sä synnyt. Se on rankkaa. Sitten sun vanhemmat kasvattaa sut, jotkut ei kasvata tietenkään, mutta se tarkoittaa vaan sitä, että sulle käy huonosti. Ja susta tulee teini ja sun pitää päättää mitä sä teet elämälläs. Sulla on hyvät lähtökohdat, koska sä lähdet paalupaikalta.

Sä meet opiskelemaan hektiikkaa. Hektiikka on käytännön ala, sillä sä saat lovee. Teorialla sä et sitä saa, et naisilta eikä työnantajilta. Nyt on asiat niin, että sä et saa sitä lovee käytännössä, et luonnossa etkä teoriassa, kun tässä kurjassa kylässä hektikot on työttöminä. Työttömät ei nimittäin saa, etkä saa säkään kun oot työtön. Paitsi mitä nyt ilmasta lovee, mut mitä sä sillä teet. Sä tarviit kallista lovee, sitä minkä sä oot ansainnut sun niska limassa ja sun kädet koodaamisesta täristen.

Sit sä aktivoidut. Sä rupeet loventarpeessa saarnaamaan tuolla kartsalla ja sulle vaan nauretaan. Että mee poika kunnon töihin tai että jos ei ilmanen lovi kelpaa, niin paree olla ilman. Näin sulle vaan sanotaan ja että sua rupee risomaan ihan tosissaan. Kun sun hätä on niin totta. 2300 loven alkupalkka on häpeätahra, jota ei ole putsattu sun eikä kenenkään muunkaan kilvestä. Ja kun sä et saa lovee, susta tulee häijy ja sä vaan soitat suutas ja sä oot oikeessa. Sulle on annettava käytännön työstä käytännön kallista lovee ja sassiin. Teoreetikot ilman.

Sun 4ever
Vainottu Hektikko


Mielipahaa väestölaskennasta

Tänään tuli se Keskihajonta rääknäämään meidän parvea. Kun sen ikkunasta näin, sanoin “juoskaa lapset metsään” ja työnsin mummon kaappiin ja sanoin että imee sokeritoppaa että pysyy suu kiinni. Ja koputti se hajonta sentään mutta sisälle tuli ennenkuin avasin ja halusi laskea meidät. Minä en kyllä käsitä miksi keisarin pitää tietää montako lasta mulla on, sotaväkeen ne kuitenkin otetaan kun huomaavat että monta vahvaa poikaa. Mutta eipä saanut laskettua kun minä poikani metsään lähetin ja mummon piilotin. Onneksi tajusi sentään ukkokultani heilua humalassa raitilla, niin sitäpä ei meihin laskettu.

Ukkoni esimerkistä minä sen tajusinkin, että herralle Keskihajonnalle pitää juottaa kirkasta. Sitä minä annoin oikein kauhasta ja kun se kysyi että montakos päätä täällä asuu, sanoin ettei kettään. Että autiotupa on ja minä oon vaan metsänemäntä joka sitä juottaa männiäisten mahlalla. Niin se papereihinsa kirjoitti. Hyvä minulle mutta huono meille veronmaksajille. Tähänkö se keisari meidän verorahat panee? Lasketaan tellervot ja männiäiset kun mahla suonissa soutaa muttei tajuta kaappiin kurkistaa että kukas siellä luuraa sokeritoppa kielen päällä ja metsänpuoleen vilkaista, että mikäs käpykaarti se siellä piilottelee.

nimim.
Erään talopahan emo

Mielipalsta

Missikisojen johdosta

Minua on arvosteltu tällä palstalla ikävään sävyyn. Rouva Hetula Hirviö on tuonut työläistaustani esille negatiivisena piirteenä ja lisäksi hän arvostelee sivutointani kabareetanssijana. Samaan haksahtaa päätoimittaja Majlis Toukokerttunen, joka toivoo minulle parempaa tulevaisuutta jonka voisin hänen mukaansa saavuttaa missikilpailun kautta.

Minusta on ikävää, että lehden palstoilla pyritään tietämään mikä olisi parasta minulle. Kabareemme on leikkimielinen tanssiesitys, jossa kylläkin esiinnytään vartalonmyötäisessä vaatetuksessa. Kyse ei ole mistään seksitanssista. Lisäksi pidän kovasti työstäni kabaree-esiintyjänä enkä aio luopua siitä vaikka voittaisin kansallisen missikilpailun. Yleisempi kysymys taas koskee työläistaustaani. Kuten neiti Toukokerttunen huomauttaakin, kisan säännöt sallivat kaikkien sopivanikäisten neitojen osallistuvan. Siihen ei kenelläkään pitäisi olla mitään sanottavaa, ja omasta puolestani en voi kuin välittää syvän paheksuntani tällaiseen tarpeettomaan erontekoon kilpailijoiden välillä.

terveisin
Klaara Povi
ompelijatar, tanssija ja missikandidaatti numero 1



Älkää unohtako hektikoita!

Lovikäärmeen yksinkertainen kansa on unohtanut hektikkokysymyksen heti kun heille on esitelty kauniita naisia. Saanen muistuttaa, että hektikoiden palkka ei ole edelleenkään noussut, pikemminkin laskenut. Samaten hektikoiden työttömyysaste seudulla on ampaissut pilviin, kun jotkut vanhat despootit ovat ottaneet asiakseen irtisanoa hektikoita joukoittain. Kehotankin, hyvät kanssahektikot, teitä panemaan vielä kovan kovaa vasten! Meitä ei kyykytetä, työttömyyttä ei suvaita, ilmaista rahaa ei oteta ja palkankorotukset on hoidettava kuntoon! Emme tingi 3500 loven alkupalkkavaatimuksesta, ja vaadimme viisi vuotta työelämässä olleille hektikoille 5500 loven palkkaa kaikkine lisineen. Kulmakunnan hektikot, yhdistykää!

Ääneni menee muuten neidolle numero kuusi. Ihana ja Kaskaan maan ruhtinaiden suosiossa.

nimim. Vainottu hektikko

Hektikkokillan edustus puuttuu tilanteeseen

(Pääkaupunki) Kansallisen hektikkokillan ylipuhehektikko Orma Jollukka on puuttunut terävin sanakääntein Lovikäärmeen hektikoiden lakkoiluun, irtisanomisiin ja palkkavaatimuksiin. Tänään aamupäivällä pitämässään puheessa hän muistuttaa kiistan osapuolia useasta tärkeästä asiasta.

Hektikot ja orjuus

Jollukka torjuu väitteet hektikoiden orjuudesta. Hän myöntää kyllä, että toisinaan hektikotkin saattavat olla alipalkattuja. Järjestömiehenä Jollukka on törmännyt uransa aikana moneen kertaan lakeihin, jotka määrittelevät orjuutta ja pakkotyötä ja hän korostaa, että hektikot eivät missään nimessä ole orjia eivätkä tee pakkotyötä vaikka "itse kunkin elämässä saattaa toisinaan olla pakottavia tilanteita." Jollukka ymmärtää hektikoiden palkkavaatimuksia, mutta muistuttaa kuitenkin, että varsin useilla koulutusta vaativilla aloilla alkupalkka jää huomattavasti hektikoiden nykyisestä noin 2300 loven alkupalkasta, eikä välttämättä edes koskaan kohoa noihin lukemiin. Hän myös haluaa korostaa hektikoille, että he sentään saavat palkkaa suosittujen pelien pelaamisesta ja nettisurffaamisesta huolimatta. Tutkimuksien mukaan hektikot käyttävät työaikaansa tällaiseen toimintaan varsin runsaasti.

Työrauha teollisuudelle

Jollukka vaatiikin riehuvia hektikoita rauhoittumaan pikimmiten. "Menette nyt vaan kiltisti takaisin työpaikoille pelaamaan VAV:ia, kirjoittelemaan aggressiivisia ja umpimielisiä lausuntoja keskustelufoorumeille, lataamaan pornovideoita ja asentelemaan naamakirja-applikaatioita. Siinä se päivä sujuu kivasti ja tienaa samalla". Jollukan mukaan myös palkka nousee, kunhan muutaman vuoden jaksaa työpaikalla leikkiä. "Pitkäjänteisyyttä nyt pojat, kyllä 2300 loven kuukausipalkallakin saa ihan jees auton, voi pitää naista ja pääsee lomilla ulkomaille".

Jollukka vetoaa Lovikäärmeen kylän työnantajiin, jotta nämä ottaisivat hektikot takaisin entisellä palkalla ja työsopimuksilla, jotta hektikoiden täydellinen turhuus työpaikoilla ei leviäisi yleiseen tietoisuuteen niin, että suuri osa valtakunnan hektikoista jäisi yhtäkkiä ilman työtä. "Kyllä valtiokin on vastuussa tästä turhan työn pattitilanteesta ja hektikoiden liian suuresta määrästä. Nyt ne hektikot täytyy kuitenkin pitää töissä, koska muuten niistä tulee iso yhteiskunnallinen ongelma. Miettikääpä vaikka Aappanin maata kaukana idässä, jossa koteihinsa lukittautuneet nuorukaiset ovat jo suuri ongelma. Mielekkään tekemisen tai vaikka mielettömänkin tekemisen järjestäminen hektikoille on yhteiskuntamme suurimpia ja tärkeimpiä kysymyksiä."

Jollukka huomauttaa, että vaikka usein tuntuukin, että hektikoita tarvittaisiin vain puolet nykyisestä määrästä ja lopuista voisi muuntokouluttaa sairaanhoitajia, on kuitenkin tärkeää, että nuori hektikko kokee olevansa vapaa tekemään elämässään valintoja, ihan niinkuin kaikki muutkin valtakunnassamme koulutuksensa hankkineet ovat. "Ja se muuntokoulutus ei muuten tule onnistumaan. Vaikka kuka tahansa hektikko riemastuu lääkelaskuista, ne vaativat kuitenkin hyvää palkkaa työstään, raha kiinnostaa kovasti meidän killan jäseniä. Sairaanhoitajien palkkoja on siis nostettava kunnolla ennenkuin muuntokoulutus onnistuu."

Urean Mutkan Hektikko-tilanne kiristyy!

(Urean Mutka) Aikaisemmin irtisanotut Naksulin Sahan ja Naksulin Puuvillatehtaan hektikot saivat tänään tuekseen Leinoonin Väritehtaan ja Leinoonin Porsliinitehtaan hektikot. Leinoonin tehtaiden hektikot julistivat ryhtyvänsä tukilakkoon ja ilmoittivat lopettavansa lakkonsa vasta kun irtisanotut hektikot saisivat 2000 loven palkankorotuksen. Vanha paroni Naksuli ilmoitti, että irtisanottujen palkat voitaisiin vaikka heti nostaa 10 000 loveen kuukaudessa, mutta hän ei niitä palkkoja maksaisi. Näin ollen Leinoonin tehtaiden hektikot lakkoontuivat.

Tehtaanpatruuna Leinoonin oikeudenmukaiset toimet

Leinoonin tehtailla ei aluksi hektikkojen lakkoa huomattu lainkaan. Tehtaanpatruuna B.B Leinooni ihmetteli mikseivät hektikot olleet leimanneen kellokorttiaan. Huomattuaan hektikoiden puuttun tehtaista erotti hän heti kaikki. Hektikkojen tultua selvittämään olevansa vain lakossa tehtaanpatruuna Leinooni ilmoitti ettei jaksa kuunnella kaikenmaailman ulkomaalaisten hektikkoaatteiden kannattajia. Sallitun metsän entisten hektikkojen leiriin siis liittyi viistoista uutta entistä hektikkoa. Näin ollen metsän hektikkomäärä on ylittänyt reippaasti maagisen 30 hektikon rajan, jota pidetään kriittisenä turvarajana arvokkaille luonnonympäristöille. Helvetinkosken kuvernööri onkin antanut pikapäätöksellä Lovikäärmeen metsästysseuralle 20 aikuisen hektikon kaatolupaa.

Hektikkojen lasten tilanne huolestuttaa

Suurin osa Naksulin ja Leinoonin tehtaissa työskennelleista hektikoista asui työsuhdeasunnoissa Urean Mutkassa. Sekä vapaaherra Naksuli että tehtaanpatruuna Leinooni ovat luvanneet ettei ainuttakaan lapsiperhettä ajeta ulos vaikka heidän isänsä onkin irtisanottu. Tämä kuitenkin koskee ainoastaan perheellisia hektikkoja, joita on ainoastaan viisi. Heidän vaimonsa ovat kotiäitejä. Yksinasuvat hektikot on ylössanottu myös asunnoistaan ja heillä on kaksi viikkoa aikaa noutaa tavaransa Tehtaanraitti 2:sta. Tämän jälkeen heidän tavaransa myydään varaosiksi Siipiriään.

Lovikäärmeenkylän lastensuojelulautakunnassa herännyt keskustelu näiden hektikkojen lasten tulevaisuudesta. Kunnan lastensuojelutarkastaja Jani Hivikuori on määrätty selviämään näiden onnettomien lasten elinoloja.

Ensimmäiset katuvat jo

Toimituksen saamien tietojen mukaan olisi kaksi hektikkoa palannut Naksulin Puuvillatehtaaseen työhön. Luotettavalta taholta saimme tietää molempien hyväksyneen merkittävän palkanalennuksen, ja ilmoittaneen paluunsa syyksi sen ettei metsän tietoliikenneyhteydet mahdollista VAVin tai Vastaisku-pelin pelaamista. Tämän epäillään myös johtavan muutama päivän kuluessa useampien hektikkojen paluuseen.

Hektikkojahti Vakosuolla!

(Vakosuo) Lovikäärmeen sahalta joukkoirtisanotut hektikot ovat siirtäneet kannettavat tietokoneensa telttoihin Vakosuolle. Hektikoiden vaatimuksista suutahtaneet kyläläiset ovat lähteneet joukolla haravoimaan metsiä koirien ja kiväärien kanssa.

"Täällähän ei hektiikkaa harrasteta", murahti suurta hektikkojahtia johtava metsänvartija Urpo Urpumaa. "Tämä on kuitenkin luonnonympäristö. Lähdemme hakemaan hektikot hektiikkaromuineen pois metsästä, he kuitenkin kuuluvat sivistyksen piiriin vaikkeivät siitä ymmärräkään nauttia. Eivätkä ne tuolla luonnossakaan tunnu nauttivan."

Hektikkojahtiin osallistuu myös paikallinen työvoimaviranomainen Salli Neuvoa-antava. Neiti Neuvoa-antava haluaa ystävällisessä hengessä neuvoa hektikoita ilmoittautumaan Lovikäärmeen työvoimatoimistoon työttömiksi työnhakijoiksi. "Sillä tavalla saataisiin taas kaikki töihin, ainakin ajan kanssa. Työttömyyskausi voi kyllä joillakin hektikoilla muodostua pitkäksi, ja tietysti teemme kaikkemme ehkäistäksemme hektikoiden syrjäytymisen".

Hektikot on tarkoitus tuoda metsistä pois, kehottaa heitä ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi ja tarjota muuttotukea, jotta he voisivat hakea töitä Lovikäärmeen lähipitäjistä tai muualta kreivikunnasta. Muuttotuki ja hektikoiden saamat työttömyyskorvaukset ovat kuitenkin ilmaista rahaa, jota useiden hektikkolausuntojen mukaan käyttävät vain pummit, perskärpäset, elämäntaiteilijat ja juopot. Neiti Neuvoa-antava käsittää tilanteen hankaluuden. "Kyllähän hektikoiden nyt kannattaisi tietysti käsittää osansa yhteiskunnassa ja asettua myös saamaan apua siltä kun tilanne on mikä on. Heidän poliittisille estoilleen työvoimatoimisto ei mitään voi, mutta olisi toivottavaa kaikkien kannalta, että he kuitenkin hoitaisivat laskunsa, vuokranmaksunsa ja suostuisivat järjestämään elämänsä."

Lovikäärmeen Kylän Sanomain metsästä tavoittama nimettömäksi jättäytyvä tutiseva hektikko väittää, että hektikot ovat joutuneet orjatyöstä vielä pahempaan tilaan - heidät on karkotettu. Toimittaja kertoi hektikolle, että Naksulin sahan entiset hektikot ovat nyt työttömiä, eivätkä he ole olleet orjia ennen työttömiksi joutumistaan. Hektikko juoksi syvälle metsään ja huusi mennessään, että toimittaja ei kyllä ymmärrä mistään mitään, "on turha tulla kertomaan tuollaista paljon kärsineelle ja kaikkensa antaneelle hektikolle, joka on tienannnut vain 3400 lovea kuukaudessa eikä saanut 1000 loven palkankorotusta."

Hektikoiden joukkoirtisanominen

(Urean mutka) Naksulin Sahan ja Naksulin Puuvillatehtaan hektikoiden yhteinen yhdistyi ryhtyi eilen illalla vaatimaan välittömästi 1000 loven palkankorotusta. Mikäli tätä korotusta heille ei annettaisi he ryhtyisivät välittömästi lakkoon. Vapaaherra Alvertti Naksuli ei kuitenkaan näihin vaatimuksiin niin vaan suostunut.

Kun Urean mutkan isotehtaan kello soitti Naksulin Sahan, Naksulin Puuvillatehtaan, Leinoonin Väritehtaan sekä Leinoonin Porsliinitehtaan työläisten päivän päättyneeksi marssivat Sahan ja Puuvillatehtaan hektikot Naksulin kartanoon antamaan palkankorotus vaatimuksensa Rappioparoni Alvertti Naksulille. He vaativat 1000 loven lisäystä kuukausipalkkaansa, ilmaisia työsuhdeasuntoja sekä ilmaisia puhelinliittymiä.

Todistajalausuntojen mukaan rappioparoni Alvertti Naksuli kuunteli arvokkaasti hektikkojen vaatimuksen shampanjaa siemaillen. Hektikoille ei tarjottu shampanjaa, sillä arvoisan vapaaherra Alvertti Naksulin mielestä hektikoilla ei ole kykyä nauttia shampanjan kaltaisista tuotteista. Paroni pyysi hektikkojen jättämään anomuksen ja poistumaan, jotta hän voisi keskittyä rauhassa sikariinsa. Hektikot kuitenkin ilmoittivat, että mikäli vaatimukset eivät aamuun mennessä täyty he ryhtyvät välittömästi lakkoon.

Vanha paroni tunnetaan kiivaana miehenä ja palvelijoiden mukaan ei ollutkaan yllätys, että paroni tempaisi seinältä miekan. Hektikot ymmärsivät tässä vaiheessa paeta, mutta eivät ehtineet edes ulko-ovelle ennen kuin paroni ilmoitti heidät kaikki erotetuiksi. Tämän jälkeen paroni vapautti verikoirat, jotka jahtasivat hektikkoja aina Sallittuun Metsään saakka. Heistä ei ole sen jälkeen nähty jälkeäkään.

Kun vanhalta paronilta kysyttiin kuin Saha ja Puuvillatehdas pärjäävät ilman hektikkoja vastaisi hän: "Paremmin tähän asti, onhan siellä työntekijät. Ja jos ei pärjää niin kyllä ulkomailta niitä saa lisää ihan bulkkihintaan. Sitä paitsi noille vanhoillekin maksettiin jo 3 500 lovea kuussa ja jos uusille maksaa vähän enemmän niin ovat vakanssit jo ensi viikolla täynnä."

Hektikoiden orjatyö herättää keskustelua

(Lovikäärme) Lovikäärmeen kylän sanomat on tehnyt ensimmäisen lukijagalluppinsa. Aikaisemmin lehdessä ilmestyneen nimimerkki "Vainotun hektikon" kirjoituksen johdosta lehden toimittajat lähtivät raitille kyselemään kyläläisiltä hektikoista. Kyläläiset eivät suhtaudu kovin myötätuntoisesti hektikoiden pyrkimyksiin. Näyttääkin itse asiassa siltä, että väkivaltaa on luvassa, mikäli hektikot eivät peräänny vaatimuksissaan ja vaikene pikemmiten - miltei neljännes kyselyyn vastanneista on valmiita toimittamaan hektikot vankilaan.

Kysely on toteutettu tämän päivän aikana Lovikäärmeen kylän pääkadun tienoilla. Kysymyslomakkeessa tiedusteltiin seuraavia asioita:

1) Onko hektikko orja, jos hän saa vain 2300 lovea kuukaudessa? (a) kyllä, (b) ei, (c) en osaa sanoa

2) Ehdotuksenne hektikkokysymyksen ratkaisemiseksi: (a) annetaan rahaa, (b) järkätköön itse palkkansa, (c) pannaan vankilaan, (d) en osaa sanoa, (e) muu, mikä?

3) Onko hektikkoja kiittäminen keisarikuntamme hyvinvoinnista? (a) kyllä, (b) osittain, (c) ihan vähän, (d) ei ollenkaan, (e) en osaa sanoa

Saimme jaettua lomakkeen kaikkiaan 134 vastaajalle. Lisäksi teimme suullisen gallupin, jotta kyläläisten kommentit pääsisivät ilmoille ja tulisi heti kaikkien luettavaksi mitä kulmilla puhutaan tästä päivänpolttavasta kysymyksestä.

Kyselyn tulokset:
1) (a) 2 %, (b) 96 %, (c) 2 %
2) (a) 2 %, (b) 54 %, (c) 24 %, (d) 2 %, (e) 18 %
3) (a) 4 %, (b) 22 %, (c) 50 %, (d) 18 %, (e) 6 %

Kyselyn tuloksista ilmenee, että ehdottomasti suurin osa Lovikäärmeen asukkaista ei pidä 2300 loven alkupalkkaa orjatyön merkkinä. Kuten kyselymme suullisesta osuudesta ilmenee, suurin osa on sitä mieltä, että orjatyöstä ei makseta juuri mitään ja sen tekijä pakotetaan tekemään työtä. Hektikoille ei monikaan olisi valmis antamaan rahaa, suurin osa toivoisi, että hektikot neuvottelisivat itselleen tyydyttävät palkat esimerkiksi perinteisiin työtaistelukeinoihin turvautumalla eivätkä kulkisi hyvänä työaikana kitisemässä raitilla. Osa väestä oli niinkin tympääntynyt hektikoiden valitukseen, että olivat valmiit heittämään heidät vankilaan tai määräämään heille verrattomasti rumempia rangaistuksia. Keisarikunnan talouden kukoistuksesta hektikot saivat kansalta ainoastaan pienen kiitoksen, muutamilta vähän suuremmankin. Hektikkojen viimeaikainen käytös on kuitenkin suututtanut kansaa siinä määrin, että noin viidennes ei antaisi hektikoille mitään kiitosta tämänhetkisestä hyvinvoinnista.

Hektikot lynkattakoon?

Erityisesti lovikäärmeeläisten mielikuvitusta kutkutti kysymys siitä, mitä hektikoille pitäisi tehdä. Lisärahaa heille ei myöntäisi juuri kukaan, mutta tyrmään heidät toivottaa monikin. Hyvin moni myös tarjosi erilaisia ratkaisuja ongelmaan, jotka olivat monet varsin väkivaltaisia. Tässä muutamia lainauksia:
"Karkotetaan koko joukko Faganistaniin, sielläpä ulvovat" (mies, 56 vuotta). "Suosittelen perinteistä lynkkausta niille turhille aktivisteille" (nainen, 37 vuotta). "Pannaan ne kortistoon, ei anneta ollenkaan töitä kun ei kerran kelpaa" (nainen, 23 vuotta). "Viiään ne tonne hyvän neiti sepän avuksi. Kuolevat ku kärpäset kun oikiaa työtä näkevät" (mies, 45 vuotta). "Pannaan ne naimisiin ja kotia lapsia hoitamaan. Se on arvokasta työtä se, nostakoot palkkoja sillä rintamalla" (mies, 70 vuotta).


Suurta kiukkua raitilla

Jututimme hetken vastikään eläkkeelle jäänyttä sillanrakentaja Makkosta kylillä. Makkonen vaikutti varsin tuohtuneelta hektikoiden vaatimusten johdosta. "Emmie tuommosta käsitä kyllä ollenkaan. Turhanvikisijät, minen oo eläissäni tienannu ko 1700 lovea kuussa raskaasta työstä. Alakupalakka tais olla siinä tonnin alta nykyrahhoina. Ja koulut mieki kävin. Enkä orjatyötä oo päivääkään tehnynnä, vappaa mies oon ollu kulkemaan ja vaikka köökkipiiaksi oisin voinunna ruveta." Makkosen vastaus hukkuu kirosanoihin, kun toimittaja kysyi häneltä mitä hektikoille pitäisi tehdä. Toimittaja erottaa nauhalta jotain muminaa "munista hirttämisestä".

Jonkin aikaa etsittyämme yhytimme kyliltä myös lumenistin, Lovikäärmeen historiallisessa museossa työskentelevän intendentti Arle Ruunin. Maisteri Ruuni naurahtaa kun häneltä tiedustellaan hektikoiden ja lumenistien suhteesta: "Onhan se pyörömuurin suunnittelu ollut aina tärkeää, en minä sitä kiellä. En kyllä myöskään käsitä sitä, miten harpin ja virtapiirin kanssa sohiminen oikeuttaa puhumaan pahaa muuta työtä tekevistä." Ruuni kieltää ehdottomasti, että kyse olisi orjatyöstä: "Ei missään nimessä. Yhtäkään hektikkoa ei tässä maassa ole pakotettu tekemään työtään. He voisivat aivan hyvin vaihtaa työpaikkaa, ryhtyä siivoamaan tai vaikka hoitamaan vanhuksia, siinä vasta hieno työ, ja tarpeellinen. Tietenkään näille hienohelmoille ei tällainen työ kelpaisi, siinä ei ikälisien kanssakaan ylletä 2300 loveen". Ruuni itse kertoo myös tienaavansa vähemmän kuin 2300 lovea kuukaudessa. Toimittaja tiedustelee vielä, mitä kuuluu museointendentin työhön. "Tällaista jokapaikan höylimistä. Tutkin Lovikäärmeen pitäjän historiaa itse, noin kolmensadan vuoden takaisia aikoja. Pidän yllä kokoelmia ja hankin asiantuntijoita tutkimaan niitä. Kirjoittelen tekstejä museoomme, suunnittelen näyttelyitä, pidän yleisöluentoja ja kursseja. Museomme on suosittu, joten katson onnistuneeni työssäni ja koen, että minua tarvitaan."

Kolmas haastateltavamme on työtön merikapteeni Samu-taata Kolerihma. Kolerihma on ollut työttömänä neljä vuotta, siis varsin pitkään. Sitä ennen hän oli kapteenina Suolen Juoksu -nimisellä laivalla, joka vei ulkomaille tervaa ja toi suuriruhtinaskuntaamme vaihtelevia tuotteita: teetä, ruutia, hevosia, turkiksia ja kiinantossuja. Pitkän päivätyön tehnyt työtön suhtautuu nuivasti hektikoiden vaatimuksiin. "Kun minä olin tekemisissä niiden laivoja suunnittelevien hektikoiden kanssa pari vuosikymmentä sitten, ne muitakin vielä kunnioittivat. Ei kuulunut narinoita". Oliko Kolerihma sitten huono kapteeni, kun hän on työttömänä? "Enpä usko. Meriliikenteen rakennemuutoshan tässä on takana, minä jouduin vaille työtä kun höyryalukset alkoivat syrjäyttää purjelaivat ja Suolen Juoksukin jäi jönöttämään Kaura-joen varteen Kurttuun. Olin työttömäksi jäädessäni jo 51, vielä olisi ollut kymmenenkin työvuotta edessä, mutta ajattelivat kai, etten opi enää uusia juttuja." Työttömän elämään kapteeni on jo sopeutunut. "Eläkejärjestelyjähän tässä jo tehdään, vuoden perästä pitäisi olla jo varhaistetulla. Ei tällainen vanha raahka kelpaa noille työmarkkinoille, vai mitä ovatkaan. Minä olen kirjoittanut muistelmiani, pelaan korttia kavereiden kanssa tuolla Keritsimissä ja auttelen lastenlasten hoitamisessa. Noita mummoja tanssitan seuraintalolla, oma vaimoni kun kuoli pari vuotta sitten. Ja iäkkäitä, dementoituvia vanhuksia käytän puistossa kävelyllä. Katsellaan kukkasia ja puluja kaikessa rauhassa." Hektikot kapteeni mieluusti jättäisi oman onnensa nojaan. "Jos ovat koulut käyneet ihmiset niin typeriä, etteivät tiedä mitä orjatyö on, sietäisivät saada palkanalennuksen." Kolerihma kertoo itse saavansa 500 lovea kuukaudessa ja valtiolta avustusta lääkekuluihin.

Nouskaamme Orjuutta Vastaan!

Kansan parissa on virinnyt suuri huoli. Koulutetut hektikot tienaavat alkupalkkana vain 2300 lovea kuukaudessa. Tämä on orjuutta! Koulutetut hektikot muualla maailmassa tienaavat jopa 3000 lovea kuukaudessa. Tällä 2300 loven alkupalkalla hektikoiden oletetaan maksavan raskaita veroja, kaiken maailman Taivaan Rannan Maalareiden ilmaista elatusta ja vauvain hoitoa Lovikäärmeen lasaretissa. Hoitakoot vauvoja aikaansaavat ne itse. Muistutan, että osa tästä summasta kuluu vielä Loven juoppoputkan ylläpitämiseen. Juoppoja ei ole mitään syytä suojella, paleltukoot ulos.

Hektikoiden 2300 loven kuukausipalkka on maailmanlaajuisesti suurimpia epäkohtia mitä kuvitella saattaa. Nälänhädät kun eivät ole totta, niikalaiset työläiset saavat aivan hyvää palkkaa eikä missään enää oikeasti ympärileikata naisia, tällaiset väitteet ovat silkkaa propagandaa. Hyvät lukijat - ajatelkaa nuorta ihmistä, joka on omistanut parhaimman miehuutensa koulukirjojen opiskeluun ja sen jälkeiset vuodet ankaraan työntekoon. Ajatelkaa, että näitä kuuliaisia työn orjia saamme kiittää Talouden Kasvusta, jonka ei pitäisi koitua kaikenmaailman juoppojen ja lumenistien ja taiteilijoiden hyväksi. Sillä pitäisi kasvattaa voimakas ja hyvinvoipa hektikkoluokka, jolla on täppiä. Nyt tämän orjatyön on loputtava, ja valtion autettava hektikoita saamaan parempaa palkkaa hetimiten.

Muistakaa, että hektikot antavat vaikka sydänverensä talouden puolesta. Jos heidät vapautetaan orjuudesta riittävällä palkalla, he varmasti käyttävät rahansa Osake Markkinoilla ja kuluttavat uusiin vehkeisiin. Meidän kaikkien hyväksi: antakaa hektikolle niin paljon rahaa, että hän voi panna sen kiertämään.

NOUSKAA OSOITTAMAAN MIELTÄNNE HEKTIKOIDEN VAPAUTTAMISEN PUOLESTA, ERITOTEN HE ANSAITSEVAT IHMISARVOISEN ELÄMÄN.

nimim. Vainottu Hektikko
Maapallon itäinen alue, tyrmä
(tulossa myös adressi vapauttamisekseni poliittisesta vankeudesta)

Aatteista vielä sananen

Taannoin kirjoittelin tunteita kuumentavista ulkomaisista talousaatteista. Nyt kun Murtti P. Lekserin agitointi ja agitoinnin haamutkin ovat keskuudestamme väistyneet, on hyvä aika selittää kyläläisille, mitä herra Lekser tarkoitti asettaessaan vastakkain lumenistit ja hektikot.

Kumpikaan näistä aatteista ei edusta yksinkertaisesti taloutta tai edes politiikkaa. Osin kyse on ammattikunnista, mutta tapa, jolla näitä sanoja on keskuudessamme viime aikoina käytetty, viittaa siihen, että kyseessä olisi kokonainen maailmankuva - ellei jopa tapa tarttua maailmaan.

Lumenisti on henkilö, joka painottaa ajattelussaan ihmisen töitä ja pyrkii kertomaan niistä. Nimitykseen lumenisti vaikuttaa kaksi asiaa. Ensinnäkin lumenistit pyrkivät vanhastaan tuomaan ajattelun valoa kaikille ihmisille, ja valaisemaan ymmärryksellään ihmisen tekoja ja toimia niin menneisyydessä, nykyisyydessä kuin tulevaisuudessakin. Sana tuleekin patinan kielen sanasta lux, joka merkitsee valoa. Patinankielisinä aikoina lumenismin isäksi voidaan mainita etaalianalainen Fransu Peto-arkki. Haukkumasanaksi lumenisti on kuitenkin oiva, koska tiedämmehän kaikki, että "lume" merkitsee loven kielellä valhettelua, peittelyä ja harhauttamista. Tätä lumenismin vastustajat usein käyttävät lumenismia vastaan: koska lumenismin pääasiallinen tapa tietää asiat on rakentaa niistä kertomuksia, jotkut halveksivat kaikkia kertomuksia itseasiallisesti valhetteluna.

Hektikko taas suhtautuu maailmaan muttereina, hyppeleinä, releinä, jousien välkkeenä ja automatisoitavana kokonaisuutena. Hektikko pyrkii rakentamaan kiihkeän maailman, jossa kaikki pyörii kaiken aikaa ja pitää itseään harmaana eminenssinä pyörivien pyörien taustalla. Näin lumenistitkin pääsevät hektikon mukaan nauttimaan hektisen kehityksen hedelmistä. Mikä onkin hektikon mukaan ihan hyvä juttu, kunhan lumenistit maksaisivat eivätkä pitäisi itseään mitenkään erityisen tärkeänä voimana maailmankaikkeudessa, jonka merkitys kuitenkin tiivistyy siihen, että punainen piuha kuuluu punaiseen ja mustaa mustaan koloon. Tähän taas ei kuulu mitään erikoisempaa tarinallisuutta - ainakaan hektikon mielestä - joten tämä on ihan yksinkertasesti tosia, ja siis tärkeintä mitä maailmassa on. Historiallisista ajoista hektikon isänä voidaan pitää henkilöä, joka keksi pyörän päästäkseen nopeasti paikasta toiseen.

Siinä missä lumenistit viettävät aikaansa mielellään hämärissä, pölyisissä tiloissa hidastellen ja puhuskellen kaukaisista asioista, hektikot viettävät aikaansa metallinkappaleiden, johtimien, laskukaavojen ja ruuvimeisseleiden parissa. Ennenkuin te, hyvät lukijat, ryhdytte valitsemaan puolianne tässä teennäisessä mutta yhtä kaikki kuumentavassa taistelussa, saanen jälleen sanoa viisauden sanoja näistä aatteista.

Lumenistit kaikkiaan tietävät mitä tarkoitetaan kultaisella keskitiellä ja pohtivat mieluusti paljon pysyäkseen siinä. Hektikoita taas kiinnostaa miten kultainen keskitie rakennettaisiin kestäväksi, suoraksi ja nopeasti, niin että sitä pitkin voisi viuhahtaa putkikatseisempikin. Kuitenkin sanapari merkitsee kohtuullisuutta. Useimmat hektikot ja useimmat lumenistit tietävät, että molemmat elämän osat ovat tärkeitä ja kuuluvat meidän kaikkien arkeen. Ja useimmat meistä muistakin käyttävät sekä lumenistien että hektikkojen ajatustapoja. Näin ollen, hyvät lovikäärmeeläiset, kehotan teitä varomaan kaikkia, jotka pyrkivät agitoimaan kantaansa tai levittämään ennakkoluulojen savuverhoja meidän ihmisten välille.

ystävällisen tervehdyksen koko kylälle lausuu,
Anttu Kyhdeenius, kylän ensimmäinen Professori, oppinut Teoloogi.