Mielipalsta

Murtti P. Lekserin henkilöllisyys

Hyvä Lovikäärmeen kylä,

olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota uutisiin, joita on ilmestynyt erikoisesta persoonasta, agitaattori Murtti P. Lekseristä. Jouduin ihan etsimään vanhan lehden arkistostani, olen säilyttänyt kaikki Lovikäärmeen kylän sanomat. Katsoin Murtin kuvaa huolellisesti ja sitten etsin perhealbumini.

Sieltä selviääkin, että agitaattori Lekser on esiintynyt salanimellä jatkuvasti. Nuorukainen on sukua edesmenneelle miehelleni, joka oli suoraan alenevassa polvessa Kaskaan maan Pruutsin kuningassukua. Näyttääkin siltä, että perhealbumissani on kuvia kyseisen nuorukaisen lapsuudesta. Näiden todisteiden perusteella olen valmis asettamaan selvitettäväksi väitteen, että kohuttu Lekser olisi kaskaslainen prinssi Oiva Frantsu Filemoni Lineaari von Käyräs-Epeli. Asiat tuntuvat täsmäävän aivan hyvin.

Pienen Frantsun elämässä tapahtui kauheita kun hänen jalosukuiset vanhempansa kuolivat pojan ollessa 4-vuotias. Olen hoitanut Frantsua kahdeksan ikäiseksi, jolloin hänet lähetettiin ensin lovelaiseen poikain sisäoppilaitokseen ja 13-vuotiaana hän lähti aloittamaan opintoja Kaskaan maahan, ensiksi kielessä ja kulttuurissa, sittemmin hän aloitti hektilliset opinnot. Vanhempien jättämä suuri omaisuus on tullut hänen käyttöönsä ja vastuulleen 21-vuotiaana. Olen jo luullut Frantsua kuolleeksi, kun hän ei ole lähettänyt minulle korttiakaan vuosikausiin. Enkä ole tätä Lekseriä tavannut ollenkaan, olen jo niin iäkäs, että elän kartanossani kissojeni kanssa enkä juurikaan poistu kotoani. Mutta yhtäkkiä ymmärsin miksi Lekseristä kertovan jutun kuva näyttää niin tutulta.

Annan tälle mainiolle lehdelle käyttöön yhden Frantsun lapsuuskuvista ja toivon, että Frantsu voisi tulla luonani käymään täällä samassa vanhassa Örkenschaufdorfin kartanossa, jossa hänkin on lapsuutensa vuosia viettänyt.

ystävällisin ja armollisin terveisin
leskirouva Katheriikka Siikkismundia von Käyräs-Epeli



Väestölaskenta kuohuttaa

Minä kysyn nyt että miksi valtakunnan varoja käytetään väestön laskemiseen. Tai sen väärin laskemiseen. Nyt vallankumous pystyyn ja tuollaiset paskakeisarit pois viralta.

Täällä paistetaan torakoita ja kostutetaan ne kuravedessä että saatais kurkusta alas, ja sillä aikaa toiset vetää viinaa ja wurstia ja eivät osaa edes väkeä laskea. Se menee niin että minä yks kaks kol. Ei oo vaikeeta.

nimimerkki Laskevan työläisen kysymys

Asiantuntijapalsta: Lovikäärmeen väestö ja elinkeinot

Keisarillinen väestönlaskenta on juuri päättynyt Lovikäärmeessä ja tulokset on julkistettu. Kuten totuttua, maan pääväestönlaskija Mediaani Keskihajonnan laskelmat pitävät heikosti paikkansa.

Keisarikunta suorittaa väestölaskentoja monestakin syystä. Kuten eräs rouva lehden mielipalstalla kirjoittikin, niin merkittävin yksittäinen asia on sodankäynti – tottakai keisari haluaa tietää kuinka paljon miltäkin seudulta voi nuorukaisia ottaa joukkoihin ilman että väestöpohja kärsii aivan liikaa. Monesti valtakunnat kuitenkin mahtailevat liioittelevat väestölukujaan mahtaillakseen muille. Asukkaat taas monesti piileskelevät milloin minkäkin asian pelossa.

Keskihajonta raportoi, että lovikäärmeeläiset käyttäytyivät perin kummallisesti. Täällä muodostui yleiseksi kansanhuviksi laskettaa itsensä monta kertaa samalla kun juottaa viinaa laskijalle. Näin monestakin paikasta saatiin varsin korkeat luvut. Mikäli Keskihajonta ei olisi pyrkinyt muuttamaan saamiaan lukemia uskottavammiksi, niin Lovikäärmeen asukasluku olisi monta vertaa korkeampi. Keskihajonta kertoi saaneensa tulokseksi 12 492 henkilöä, mistä huomaa kuka tahansa, että luku on pahan kerran pielessä. Hän siis vähensi luvusta suunnilleen 10 000 henkeä ja pääsi osapuilleen arvioimaansa tulokseen, joka sekin on kuitenkin summittainen. Näin ollen Lovikäärmeen kannalta on ihan sama onko väestönlaskentaa tehty vai ei, emme edelleenkään tiedä montako asukasta kylässä on.

Kuitenkin olennaista on se, että keisarin viraston kansissa ja kirjoissa lukee, että Lovikäärmeen väestö on laskettu. Se tarkoittaa sitä, että Lovikäärme on tästä lähtien sivistyksen ja ankaran veronkannon piirissä. Mikäli asukasluku on yläkantissa, kuten väestönlaskijat sen tuppaavat kiskaisemaan, Lovikäärmettä kohtaavat seuraavina vuosina ankarat verot ja kovat sotaväenotot. Samaan aikaan tietysti on mahdollista, että teitä parannetaan, lasarettia laajennetaan, alueen turismia elvytetään, ehkäpä rautatiekin tehdään ja että kouluja perustetaan järjestelmällisemmin. Nämä saavutetut edut kuitenkin harvoin ovat yhtä suuria kuin yläkanttiin arvioidun väkiluvun myötään tuomat haitat.

Väkiluku laskettiin kylittäin ja jokaisen kylän väkiluku ilmoitettiin erikseen. Tapahtui kuitenkin sellainen virhe, että Keskihajonta unohti laskea kaksi kylää, joissa kuitenkin asuu yhteensä satoja asukkaita. Virhe korjataan valtakunnallisesti vasta myöhemmin, mutta sitä ennen saavat Noloperä ja Leimulovi olla rauhassa keisarillisilta operaatioilta.

Paikkakunnan ikä- ja sukupuolijakauma merkitään niin ikään lomakkeisiin kun väestöä lasketaan. Keskihajonta laski saamastaan 12 492:n henkilön määrästä prosenttiosuudet, jotka hän siirsi suoraan pienentämäänsä väkilukuun. Näistä voimme päätellä lähinnä sen, että naiset tai naisiksi itseään väittäneet olivat aktiivisimpia kiusaamaan Keskihajontaa kuin miehet tai miehiksi tunnustautuvat.

Ikäjakauman Keskihajonta taas väänteli keisarikunnan yleisistä tilastoista. Hän merkitsi ylös luvut, jotka hänen arvionsa mukaan jokseenkin uskottavasti voisivat vastata Lovikäärmeen ikäjakaumaa. Huomaamme hänen esittämistään luvuista, että peräti 8 %:n ikää laskija ei ole “tohtinut” arvata. Lovikäärmeen vieraanvaraisuus on ilmeisesti sekoittanut laskijan pään täysin.

Mitä tulee Lovikäärmeen elinkeinoihin, ovat nekin nyt erikoisella tavalla kieroutuneet. Teollisuustyöläisten osuus olisi voinut olla korkeampi, Keskihajonta nimittäin unohti merkitä Loiventavan kaivostyöläiset tähän joukkoon. Heitä ei itse asiassa ole merkitty mihinkään ja näin ollen keisarillisista tilastoista ei ilmene se, että Lovikäärmeessä on kaivostoimintaa. Samaten viinateollisuus puuttuu laskuista. Osittain valtakunta haluaa siivota panimot, viinantuottajat ja mallashautomot pois tilastoista, osittain kyse on tämän kyseisen Keskihajonnan kyvyistä. Niin monta pulloa kuin hän kellistikin paikallista Loven Leimua, hän ei edes käynyt Leimulovessa, jossa kyseistä väkijuomaa tuotetaan.

Epäilen, että myös maatalouselinkeinon prosenttiluku, 16, on liian pieni. En käsitä minkä takia Keskihajonta halusi muuntaa Lovikäärmettä edistyneemmäksi pitäjäksi kuin se onkaan: sanoisin, että alkutuotannon parissa työskentelee ainakin viidennes, todennäköisimmin noin neljännes väestöstä.

Oikeastaan ainoa elinkeinoluku, josta olen yhtä mieltä Keskihajonnan kanssa on neitojen luku. Pitää täsmälleen paikkansa, että neitoina toimii 2 % Lovikäärmeen työikäisestä väestöstä. Epäilenkin, että Lovikäärmeen saamat luvut eivät koidu paikkakunnalle eduksi. Viihdetaiteilijoiden liioiteltu määrä saa tänne helpostikin niinsanottuja seksituristeja, valtakunnallisella tasolla näistä tilastoista on kovasti hyötyä. Etenkin kun ministeristasolla saadaan osviittaa siitä, missä mukamaskin työskentelee paljon eroottisia tanssijattarilla, niin pian täällä ovat kaikki valtakunnan ulkoministeriä myöten. Olisi oikeampaa erottaa intiimityöläisten luku muista, niin saataisiin vähemmän tulkinnanvaraisia tuloksia maailman vanhimman ammatin harjoittajista.

Kaikkiaan Lovikäärmettä koskeva laskenta on tehty aivan päin pyllyä. Se ei ole valtakunnantasolla ollenkaan harvinaista, mutta voi johtaa sekä ikäviin että miellyttäviin lopputuloksiin kylän kannalta. Mitään erityistä tietoa se ei kuitenkaan tuo kenellekään. Myös valtakunnan tasolla tiedetään, että väestölaskennat on tehty miten sattuu, mutta poliittisten päätösten osviitaksi ne soveltuvat vallan hyvin.

Minuakaan ei muuten laskettu.

Asiantuntemustaan käytettäväksenne tarjosi:
Jorma Tyrkky,
Lovikäärmeen tilastotoimiston päälaskija

Väestölaskennnan tuloksia

Lovikäärmeen kylän sanomat sai juuri ottaa vastaan tuoreeltaan kylän väestölaskennan tulokset. Väestönlaskija Mediaani Keskihajonta toimitti ne tänään kunnanvaltuustolle ja paikalliselle valtamedialle, eli meille. Tässä siis ajankohtaisia lukuja, joihin tulee kuitenkin suhtautua terveellä epäilyksellä, koska niiden takana on koko Lovikäärmeen kylä ja viinaanmenevä laskija. Keskihajonta kommentoi tuloksia: "tärkeintä minulle laskijana on se, että prosenttiluvuista tulee aina 100, ja jos tulee, niin kaikki on kunnossa."


Lovikäärmeen tilastoja

Asukasluku kokonaisuudessaan: 2426 (1000 asukkaan virhemarginaali)


Asukkaiden jakaantuminen kylittäin:

Lovikäärmeen kirkonkylä 34 % (asukkaita 824),
Urean mutka 27 %, (655)
Piisaminmolon luolat 4 % (97),
Ketto 11 %, (267)
Syfiilinsatama 6 %, (146)
Loiventava 9 %, (218)
Haja-asutusta, esim. kartanoissa ja metsätorpissa 4 % (97)
arviota 5 % vilistävää Loven korpia pitkin, piileskelee viranomaisia tai asuvat “Keritsinten tiskillä kolpakko polsterinaan”, kuten yksi rouva ilmaisi sen, että aviomies ei asu kotona. (122)

Sukupuolijakauma:

Miehiä 45 %
Naisia 49 %,
Muita (EOS tai ei tiedä tai joku muu mikä) 6%

Ikäjakauma:

0-9 vuotta 9 %
10-19 9 %
20-29 15 %
30-39 17 %
40-49 16 %
50-59 14 %
60-tosi vanhat 10 %
eivät tiedä eikä laskija tohtinut edes arvata: 8 %

Elinkeinot:

maatalouden, metsästyksen, kalastuksen ja keräilyn piirissä työskentelee 16 % työikäisistä

palveluammateissa, opetusalalla (juomanlaskeminen, neuvominen, opettaminen, pahoitus, papit) 11 %

teollisuustyössä (siis sahalla ja satamassa) 21 %

hoitoalalla (lasaretissa ja puoskarinhommissa) 5 %

käsityöläisiä (esimerkiksi Hyvä Neiti Seppä ja ompelijattaret) 9 %

yrittäjiä 4 %

viihteet ja taiteet (tanssijat, missit, ilveilijät, muusikot ja Mikkelanssi, osa tämän lehden toimittajista) 3 %

kotitöissä (hoitavat siis lapsikatrasta tai vanhuksia) 10 %

matkailu- ja kulttuuriala (Mikkelanssin näyttelyiden järjestäjät, museoväki) 5 %

neitoina 2 %,

vailla työtä on (lähinnä hektikot ja hulttioaateliset) 11 %

ei tiedä mitä työ on (loput tämän lehden toimittajista, muutama hulttioaatelinen ja suurin osa Piisaminmolon väestä) 3 %


Lovikäärmeen kylän sanomat aikoo kutsua asiantuntijavieraan kommentoimaan väestönlaskennan tuloksia ja niiden merkitystä Lovikäärmeen alueelle.

Väestölaskennan tulokset valmistumassa

Lovikäärmeen väestölaskennassa kävi ilmi, että meitä on yhteensä noin 2426. Luvussa on vähintään tuhannen asukkaan virhemarginaali, koska Mediaani Keskihajonta, väestönlaskija, ei ole ihan varma menivätkö laskutoimitukset "ihan nappiin". Hän kuitenkin sanoo, ettei luku ole koskaan täsmällinen ensimmäisessä laskennassa, "etenkään vieraanvaraisissa kylissä, joissa ei suu kuivana tarvitse laskea". Lisäksi ongelmia aiheuttivat asukkaat, jotka lasketuttivat itsensä monta kertaa. Näitä laskija havaitsi erityisesti Loiventavassa, joten sen kylän asukasluku saattaa olla pielessä. Laskija korostaa, että hän havaitsi ongelman vasta siellä, eikä ole koskaan kuullutkaan mistään kylästä, missä samanlainen ongelma olisi ilmennyt. “Yleensä ne juoksevat karkuun, ja tuosta saadusta luvusta pitää aina arvioida se, kuinka iso määrä ihmisiä pakenee metsiin ja naapurikyliin laskentojen ajaksi.”


Lovikäärmeen sukupuolijakauma on erikoinen. Miehiä 45 % ja naisia 49 %, ja 6% ei tiedä tai kerro kumpia ovat. Onneksi ylimääräiset naiset ovat enimmälti happamia leskirouvia. Ja leskimiehet, kuten tiedämme, ovat aivan vireitä. Tämä tasapainottaa sukupuolijakaumaa, samalla tavalla kuin päättämättömien poikkeuksellisen suuri luku. Tämä antaa osviittaa siitä, että monet olisivat myös valehdelleet sukupuolensa, joten Keskihajonta ei pidä sukupuolijakauma-tuloksia kovin luotettavina. “Seuraavan kerran kun tänne tullaan laskemaan, pitää ottaa lääkäri mukaan tarkistamaan asioiden laita”. Ikärakenteen suhteen pätee sama juttu, seuraavassa väestönlaskennassa lääkäri tarkistaa asukkaiden iän hampaista.

Myös Lovikäärmeen elinkeinojen jakautuminen on summittainen. Ensinnäkin "työttömistä hektikoista ei ottanut mitään tolkkua, koska ne vaan väittivät etteivät elä ilmaisella rahalla", kertoo Keskihajonta. Oli myös poikkeuksellisen paljon ihmisiä, jotka pitivät itseään jonkinlaisina "sekatyöläisinä" tai "pätkälistönä" ja Keskihajonta valittelee, etteivät keisarilliset tilastot tunne tällaisia ryhmiä.

Väestönlaskenta toimitetaan uudelleen joskus, seuraavan kerran luultavasti korkeista torneista, joista väestönlaskija kaukputken avulla ottaa lukua asukkaista kuin karjasta. Väestönlaskija Keskihajonta totesi lovikäärmeeläiset kieroiksi, yhteistyöhaluttomiksi, jopa yhteiskuntakelvottomiksi ja kyvyttömiksi laskemaan edes lapsiaan mutta vieraanvaraiseksi ja sopuisaksi porukaksi.

Syfiliinsatama saatu takaisin!

Kyläämme liitettiin tänään viime sodassa pakkovuokrattu Syfiliinsatama suurin juhlallisuuksin. Lovikäärmeen ainoa merisatama on viime vuosina ollut paikallisille pääasiallinen ulkomaanvierailukohde kylämme asukkaille. Nyt pitää kuitenkin mennä muualle kun haluaa harrastaa ulkomaanmatkailua.

Syfiliinsatama palautettiin Lovikäärmeelle pahassa kunnossa. Satama-alue pitää suurilta osin uusia, samaten telakka, joka rakentaa vain vanhanaikaisia laivoja. Sataman perusparannus ja telakka työllistävät useita kymmeniä hektikoita. Syfiliinsatamassa ei ole paljoakaan asukkaita, lähinnä hunajaisten lyhtyjen kadun tyttöjä ja tätejä.

Syfiliinsataman historia yltää satojen vuosien taakse. Siellä on legendaarinen lasaretti, jossa syfiilinsatamalaisia riivannut tauti nimettiin syfilikseksi paikkakunnan mukaan. Historiallinen syfilisparantola on tarkoitus muuttaa loistohotelliksi, jotta siihen majoittuneet voivat uiskennella Urean laskualueen harvinaisen kellertävissä vesissä. Maineikasta syfiliinabsinttia ryhdytään jälleen valmistamaan Franskantaudin panimossa.

Lovikäärmeen kyläkoulun rehtori aikoo myös ottaa käyttöön koulun vanhan lattialuukun, josta johtaa pitkä maanalainen liukumäki suoraan Syfiliinsatamaan. Näin voidaan tuhmille lapsille havainnollistaa vanhaa lovelaista sanontaa: “joudut Syfilikseen työläiseksi jos et ole kiltisti”.

Mielipalsta

Miltä susta tuntuu kun et saa lovee

Ensin sä synnyt. Se on rankkaa. Sitten sun vanhemmat kasvattaa sut, jotkut ei kasvata tietenkään, mutta se tarkoittaa vaan sitä, että sulle käy huonosti. Ja susta tulee teini ja sun pitää päättää mitä sä teet elämälläs. Sulla on hyvät lähtökohdat, koska sä lähdet paalupaikalta.

Sä meet opiskelemaan hektiikkaa. Hektiikka on käytännön ala, sillä sä saat lovee. Teorialla sä et sitä saa, et naisilta eikä työnantajilta. Nyt on asiat niin, että sä et saa sitä lovee käytännössä, et luonnossa etkä teoriassa, kun tässä kurjassa kylässä hektikot on työttöminä. Työttömät ei nimittäin saa, etkä saa säkään kun oot työtön. Paitsi mitä nyt ilmasta lovee, mut mitä sä sillä teet. Sä tarviit kallista lovee, sitä minkä sä oot ansainnut sun niska limassa ja sun kädet koodaamisesta täristen.

Sit sä aktivoidut. Sä rupeet loventarpeessa saarnaamaan tuolla kartsalla ja sulle vaan nauretaan. Että mee poika kunnon töihin tai että jos ei ilmanen lovi kelpaa, niin paree olla ilman. Näin sulle vaan sanotaan ja että sua rupee risomaan ihan tosissaan. Kun sun hätä on niin totta. 2300 loven alkupalkka on häpeätahra, jota ei ole putsattu sun eikä kenenkään muunkaan kilvestä. Ja kun sä et saa lovee, susta tulee häijy ja sä vaan soitat suutas ja sä oot oikeessa. Sulle on annettava käytännön työstä käytännön kallista lovee ja sassiin. Teoreetikot ilman.

Sun 4ever
Vainottu Hektikko


Mielipahaa väestölaskennasta

Tänään tuli se Keskihajonta rääknäämään meidän parvea. Kun sen ikkunasta näin, sanoin “juoskaa lapset metsään” ja työnsin mummon kaappiin ja sanoin että imee sokeritoppaa että pysyy suu kiinni. Ja koputti se hajonta sentään mutta sisälle tuli ennenkuin avasin ja halusi laskea meidät. Minä en kyllä käsitä miksi keisarin pitää tietää montako lasta mulla on, sotaväkeen ne kuitenkin otetaan kun huomaavat että monta vahvaa poikaa. Mutta eipä saanut laskettua kun minä poikani metsään lähetin ja mummon piilotin. Onneksi tajusi sentään ukkokultani heilua humalassa raitilla, niin sitäpä ei meihin laskettu.

Ukkoni esimerkistä minä sen tajusinkin, että herralle Keskihajonnalle pitää juottaa kirkasta. Sitä minä annoin oikein kauhasta ja kun se kysyi että montakos päätä täällä asuu, sanoin ettei kettään. Että autiotupa on ja minä oon vaan metsänemäntä joka sitä juottaa männiäisten mahlalla. Niin se papereihinsa kirjoitti. Hyvä minulle mutta huono meille veronmaksajille. Tähänkö se keisari meidän verorahat panee? Lasketaan tellervot ja männiäiset kun mahla suonissa soutaa muttei tajuta kaappiin kurkistaa että kukas siellä luuraa sokeritoppa kielen päällä ja metsänpuoleen vilkaista, että mikäs käpykaarti se siellä piilottelee.

nimim.
Erään talopahan emo

Väestölaskenta odottaa Lovikäärmettä!

(Pääkaupunki) Nyt on aikoihin eletty, kun hyvä keisarimme aikoo lähettää keisarillisen väestönlaskijan ja kartanpiirtäjän Lovikäärmeeseen. Pian näemme miltä kylämme konnut näyttävät linnun mielestä (paitsi lintu ei tietenkään näe rajapyykkejä kuten kartantekijä).

Keisarillinen väestönlaskija Mediaani Keskihajonta kehottaa Lovikäärmeen asukkaita varautumaan etukäteen väestönlaskentaan. Hän toivoo, että jokainen ottaisi etukäteen selvää sukupuolestaan, iästään ja ammatistaan ja osaisi mainita sen kylän, jossa asuu ja lisäksi lastensa lukumäärän. Tällä tavalla Lovikäärme pääsee tilastoihin, joita Keisarillinen väestökeskus tuottaa vuosittain.

Keisarillinen kartanpiirtäjä Frantsu Geo-Metrikko on maineikas, hän on muunmuassa tuottanut aikaisemmin Ehtoroovan laajuisen matkailu- ja opaskirjan, joka on nimeltään Nyyrnberin Kroniikka. Kartanpiirtäjälle tulee antaa työrauha ja keisari itse vetoaa Lovikäärmeen asukkaisiin, jotta nämä eivät siirtäisi rajapyykkejä roimasti Pyllyyn päin ennen kartanpiirtämistä ja rajojen vahvistamista. Sen jälkeen rajariidat saavat jatkua entiseen tapaan.

Lovikäärmeen kyläneuvosto muistuttaa myös, että näille virkamiehille ei saa tarjota liikaa viinaa työaikana, jotta väestöluvut ja kartan viivat pitäisivät kutakuinkin paikkansa. Kansallisen vertailukelpoisuuden vuoksi heidät on kuitenkin hyvä pitää pienessä maistissa.