Voisilemän perinnereseptejä

Tänään perinneruokayhdistys Voisilemä julkaisee Lovikäärmeen perinteikkään pääsiäisruokamenun. Suolaiset ruuat ovat pääsääntöisesti punaisia kuin veri ja makeat ovat keltaisia kuin Urean vesi. Tämä liittyy Lovikäärmeen vanhoihin hedelmällisyysriitteihin. Kuvituksena perinteisiä lovikäärmeeläisiä ruokamaalauksia.

Alkupala (valmistetaan keskipäivällä ennen saman illan ruokailua)

Veressä keitettyä sinttiä

iso tonkallinen lampaanverta
samanmoinen Urean roskakalaa
lampaanluu
suurustetta
suolaa
kuivattua timjamia

Kaada lampaanveri pataan. Kuumenna kiehuvaksi. Pane joukkoon Ureasta kiskotut sintit perkaamattomina. Jos käytät kämmenenleveyttä suurempia kaloja, perkaa ne. Laita lampaanluu liemeen mausteeksi. Anna poreilla sen aikaa kun siivoilet köökkiä. Suurusta liemi ja laita sekaan suolaa ja timjamia oman maun mukaan. Anna poreilla vielä hyyskäreissunreissun ajan ja palaa sitten sekoittelemaan. Maista, että sintti on kypsää ja mausteet kohdallaan. Jätä kannen alle hautumaan ruokailuun saakka ja muista ettei soppa ole hyvää tulikuumana. Annostele pienehköihin kulhoihin ja anna leipäkyrsä särpimeksi.

Pääruoka:

Lovinen lammas (aloita valmistaminen kolme päivää ennen syömistä)

iso lammas, mieluusti omasta tarhasta
palsternakkaa
porkkanaa
sipulia
Urean vettä
voita
suolaa
timjamia

käynyttä karpalohilloa

Teurasta lammas. Ota veri talteen alkupalaa varten. Irrota vuota, luut ja sisälmykset. Säilö sisälmykset suolaan. Pilko lampaanpaisti sopivan suuriksi kappaleiksi. Leikkaa paistiin isoja lovia vaikkapa kirveen avulla.

Pyöritä paistit suolassa ja timjamissa. Täytä lovet huolellisesti seoksella. Jätä hyvin suojattuna ulos suolaantumaan.

Ota paistit toisen päivän iltana saunaan lämpiämään. Laita sitten yötä vasten uuni päälle. Täytä paistin lovet pikotulla porkkanalla, sipulilla ja palsternakalla. Hiero paistit voilla. Sido lujalla narulla, etteivät kasvikset lankea pois lovista.

Kaada uunivuoan pohjalle Urean vettä. Laita paistit vuokaan ja työnnä uuniin. Anna lämmetä lievässä lämmössä tunti ja sitten ala valella paistia puolen tunnin välein Urean vedellä. Paisti on kypsää suunnilleen seuraavana aamuna. Sen jälkeen sen päästetään naruista ja annetaan jäähtyä huoneenlämmössä. Paistin pitäisi olla yrttistä ja pinnalta hieman kellervää Urean veden lietteen kuivuttua sen pinnalle. Lietelammas syödään käyneen karpalohillon kanssa.

Sen ohessa on tapana tarjota keitinperunoita, jotka on valmistettu Urean vedessä.


Pääsiäisleipä

Urean vettä
hiivaa
suolaa
sokeria
jauhoja
maltaita
karpalohilloa
kuivattua viikunaa, keitettyä kananmunaa

Lämmitä Urean vesi kädenlämpöiseksi. Laita hiiva joukkoon. Kaada joukkoon suola ja sokeri. Sekoita jauhot. Kun taikina alkaa olla paksuhkoa, kaada joukkoon kädenlämpöisiä, vedessä seisovia maltaita. Vaivaa kunnes taikina ei tartu käsiin, lisää hieman jauhoja.

Kun taikina on kohonnut, kaulitse se isoksi lättänäksi vaikka lattialla. Sivele lättänä karpalohillolla, jätä kahden tuuman verran tilaa reunoihin. Viipaloi viikunaa ja kananmunaa. Asettele lättänän päälle. Sulje leipä nipistämällä reunat yhteen. Nosta saumakohta alaspäin uunipellille. Leikkaa Lovikäärmeen kuva leivän pintaan, niin että täyte hieman pilkistää. Näin kosteus ei valu pellille vaan haihtuu. Anna kohota lämpimässä. Laita uuniin ja ota pois kunnes on kypsää.

Pääsiäisleipä pitää jäähdyttää ennen nauttimista.


Jälkiruoka (valmistetaan hetkeä ennen syömistä)

Munainen käärmeenkutu

järjetön määrä kananmunia
runsaasti sokeria
timjamia
sahramia
kuivattuja viikunoita
kuorimattomia manteleita

koristele lovikäärmemarsipaanilla, jota saa konditoriasta, jollei osaa itse tehdä

Riko kananmunat isoon kulhoon. Kaada sokeri joukkoon ja ripauta sahrami perään. Se värjää käärmeenkudun keltaiseksi, kun Urean vettä ei voi tähän ruokaan käyttää, se nimittäin rikkoo vaahdon rakenteen. Vatkaa, älä anna hien valua kulhoon. Mausta vaahto timjamilla. Laita kutua pieniin annoskulhoihin ja laita kunkin kutuannoksen sisään kuivattu viikuna. Korista manteleilla ja lovikäärmemarsipaanilla.


Lovikäärmeen pääsiäisjuoma (vaatii noin viikon käymiseen)

Urean vettä
hiivaa
sokeria
ohuita lanttu- tai naurisviipaleita
timjaminoksia
kuivattua aprikoosia

Laita Urean vesi sankoihin. Vie saunaan lämpiämään lauteiden alle. Laita hiiva ja sokeri lämmenneeseen veteen ja lisää joukkoon lanttu- tai naurisviipaleet ja timjaminoksat. Jätä lämpiämään ja sauno rauhassa. Vie seuraavana aamuna aprikoosinpalat sankoihin. Kun ne noin viikon perästä kelluvat, on juoma valmista ja mukavan humalluttavaa.

Pääsiäisen alla on Lovikäärmeessä tapana saunoa päivittäin ja juoman onnistuminen edellyttää päivittäistä saunanlämmitystä. Savusaunassa sangot on syytä avata säännöllisesti, jotta juoma ottaisi savuisen aromin. Älä nauti juomaa ennenkuin se on valmista, siitä saa vatsanpuruja.

Mielipalsta

Murtti P. Lekserin henkilöllisyys

Hyvä Lovikäärmeen kylä,

olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota uutisiin, joita on ilmestynyt erikoisesta persoonasta, agitaattori Murtti P. Lekseristä. Jouduin ihan etsimään vanhan lehden arkistostani, olen säilyttänyt kaikki Lovikäärmeen kylän sanomat. Katsoin Murtin kuvaa huolellisesti ja sitten etsin perhealbumini.

Sieltä selviääkin, että agitaattori Lekser on esiintynyt salanimellä jatkuvasti. Nuorukainen on sukua edesmenneelle miehelleni, joka oli suoraan alenevassa polvessa Kaskaan maan Pruutsin kuningassukua. Näyttääkin siltä, että perhealbumissani on kuvia kyseisen nuorukaisen lapsuudesta. Näiden todisteiden perusteella olen valmis asettamaan selvitettäväksi väitteen, että kohuttu Lekser olisi kaskaslainen prinssi Oiva Frantsu Filemoni Lineaari von Käyräs-Epeli. Asiat tuntuvat täsmäävän aivan hyvin.

Pienen Frantsun elämässä tapahtui kauheita kun hänen jalosukuiset vanhempansa kuolivat pojan ollessa 4-vuotias. Olen hoitanut Frantsua kahdeksan ikäiseksi, jolloin hänet lähetettiin ensin lovelaiseen poikain sisäoppilaitokseen ja 13-vuotiaana hän lähti aloittamaan opintoja Kaskaan maahan, ensiksi kielessä ja kulttuurissa, sittemmin hän aloitti hektilliset opinnot. Vanhempien jättämä suuri omaisuus on tullut hänen käyttöönsä ja vastuulleen 21-vuotiaana. Olen jo luullut Frantsua kuolleeksi, kun hän ei ole lähettänyt minulle korttiakaan vuosikausiin. Enkä ole tätä Lekseriä tavannut ollenkaan, olen jo niin iäkäs, että elän kartanossani kissojeni kanssa enkä juurikaan poistu kotoani. Mutta yhtäkkiä ymmärsin miksi Lekseristä kertovan jutun kuva näyttää niin tutulta.

Annan tälle mainiolle lehdelle käyttöön yhden Frantsun lapsuuskuvista ja toivon, että Frantsu voisi tulla luonani käymään täällä samassa vanhassa Örkenschaufdorfin kartanossa, jossa hänkin on lapsuutensa vuosia viettänyt.

ystävällisin ja armollisin terveisin
leskirouva Katheriikka Siikkismundia von Käyräs-Epeli



Väestölaskenta kuohuttaa

Minä kysyn nyt että miksi valtakunnan varoja käytetään väestön laskemiseen. Tai sen väärin laskemiseen. Nyt vallankumous pystyyn ja tuollaiset paskakeisarit pois viralta.

Täällä paistetaan torakoita ja kostutetaan ne kuravedessä että saatais kurkusta alas, ja sillä aikaa toiset vetää viinaa ja wurstia ja eivät osaa edes väkeä laskea. Se menee niin että minä yks kaks kol. Ei oo vaikeeta.

nimimerkki Laskevan työläisen kysymys

Hektillistä menoa Viimeisessä Filosofissa

(Viimeinen Filosofi, Pylly) Larvinistista rokkia (elotieteilijä Kaarlo Larwinin mukaan) soittava Murtti & Vainotut hektikot räjäytti eilisiltana pankin Pyllyn Viimeisessä Filosofissa sinisten lyhtyjen loisteessa. Keikan jälkeen vähintäänkin puolet Lovikäärmeen kylän sanomain toimituksesta meni takahuoneeseen. Siellä säädettiin piuhaa ja nauhaa eikä huomattu edes hallitsevaa miss Lovikäärme Klaara Povea tai aina yhtä upeeta Päätoimittaja Majlis Toukokerttusta, joka oli pukeutunut punaiseen lumikko-kuosiin. Hektikoita eivät groupiet säväytä.

Mutta keikka itsessään oli hyvä. Murtti & Vainotut hektikot soitti kaiken playbackina, joka on ihan uusi esiintymistapa näillä kulmilla. Se tarkoittaa sitä, että bändi on aiemmin tallentanut omaa soittoaan nauhalle, jota sitten soitellaan kovaan ääneen keikalla, kun bändi itse vain hytkyttelee ja aukoo suutaan lavalla. Suuressa maailmassa kaikki isotissiset mukalaulavat tanssinaiset tekevät niin, mutta on ilo nähdä tämä uuden taiteenlajin rantautuminen myös Pyllyyn, Aunuksen järven rantabaari Viimeiseen Filosofiin, ja että hektillinen poikabändi tekee sitä samaa.

Larvinistinen rokki merkitsee musiikkia, jossa edistys elikkä progressio on tärkeää. Kehitysoptimismi sopiikin hektikoille kuin koodaus tenniskyynärpäälle. Toiset nimittävät larvinistista rokkia myös progeksi. Suuria menestyskappaleita olivat mm. “Mies, sä et oo apina enää”, “Sä lähdet paalupaikalta”, “Koodaa ja tärise”, “Mulle kallista lovee” ja “Sähköopin alkeet: musta tulee mustaan ja punanen punaseen”. Kappaleiden sanoitukset olivat täyttä ingengööriproosaa ilman mitään turhaa haihattelua. Toivottavasti Murtti & Vainotut hektikot tulee piankin esiintymään Lovikäärmeeseen.

Bändin mukana esiintyi Pyllyn paikallisia ja kaikkein mahtavimpia voimia. Heihin verrattuna voimme ylpeinä sanoa, että Murtti on sentään kerännyt vainotut hektikkonsa Lovikäärmeestä. Paikalliset artistit esittivät Viimeisessä Filosofissa nihkeetä räppiä, joka larvinistiseen rokkiin verrattuna oli toisteista ja tylsää. Yleisön reaktioista päätellen heidän pyllyläisiä hittejään olivat kappaleet “Kiviiki kiinnostaa”, “No perustele, no ei riitä” ja "Tää kanava floodaa suomeks, muut muualle". Välispiikeissään he tekivät aivan selväksi, että Pyllyssä vastaanotto ei ole lämmin ja että suoli tuppaa puskemaan enemmän ulos- kuin sisäänpäin. Heitäkään ei kiinnostanut lehtemme toimituksen groupieseura joten päätimme unohtaa heidän nimensä, jotta kukaan Lovikäärmeestä ei osaisi hakeutua heidän keikoilleen.

Lehtiväite: nykyiset lehdet viihdettä!

(Media) Tuoreehkon lehtiväitteen mukaan valtakunnassa ilmestyy enää viihteellisiä lehtijulkaisuja. Toimitus ei ole kommentoinut asiaa aivan verekseltään, koska oli viihteellä Pyllyssä.

Lovikäärmeen kylän sanomat sanoutuu väitteestä kokonaan irti. Lehtemme käsittelee vakavia kysymyksiä agitoinnista hektikoihin, aatelista viinaan ja neidoista eksoplanetaarisiin siirtokuntiin. Nämä asiat koskettavat suoraan meitä kaikkia ja välillisestikin suurinta osaa.

Lovikäärmeen kylän sanomat harkitsee kunnianloukkaussyytteiden nostamista lehtiä ja niiden väitteitä kohtaan muidenkin ei-viihteellisten lehtien puolesta.

Erityistä arvostelua ovat saaneet osakseen neule- ja kutemalehdet. Päätoimittajamme Majlis Toukokerttunen kysyykin mitä viihteellistä neuleohjeissa on, koska nehän kuitenkin lämmittävät mukavasti.

Lovikäärmeen väestölaskenta herättää ihmetystä

(Keisarillinen verotuksen keskusvirasto, Pääkaupunki) Lovikäärmeessä suoritettu väestölaskenta on herättänyt keskustelua aina senaatissa saakka sillä Väestölaskija Keskihajonnan tiedot poikkeavat huomattavasti veroviraston tiedoista.

Veroviraston tietojen mukaan Lovikäärmeessä asuisi 14 332 (tai 15 666) verovelvollista, joista ainakin puolet on jättänyt veronsa maksamatta. Tämän lisäksi Lovikäärmeen alueella asuu 34 tai 35 keisarillisin verovapautuksen saanutta henkilöä. Leskirouva Hirviön sisaren poika Hunni Yrjökasan verovapautus on kyseenalainen, sillä hän on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Lisäksi tähän voitaisiin tietyissä olosuhteissa laskea maaorjat ja palveluskunnat, mutta heillä ei tunnetusti ole sielua joten heistä ei niin väliksi. Kuitenkin voidaan epäillä heitä löytynyt vähintään saman verran. Jo yksin puoskariruhtinas Massun palvelusneitokunta kattaa ainakin sata vähän käytettyä melkein-neitsyttä.

Senaatissa käydään ankaraa keskustelua kuinka luottevinta väestölaskennan tietoja voidaan pitää. Väestölaskennassa tiedetään joidenkin paikkakuntalaisten laskettaneen itsensä kahteen kertaan, mutta verotustiedoissa ei näin tiedetä koskaan tapahtuneet. Kun yleinen verolle pano suoritettiin viime vuonna niin keisarilliset veronpanijat kyllä paljastivat jokaisen pyllyn.

Ulkomaankirjeenvaihtajamme Joakim Hyppykuppa seuraa paikan päällä tilannetta ja raportoi mikäli tilanne muuttuu.

Vuosisadan keikka Pyllyssä!

I L M O I T U S

Huomenna! Pyllyn Viimeinen Filosofi repii persettään!

Esiintymässä Pyllyn ikuinen lämppäribändi

KIVIIKI KIINNOSTAA

JA ILLAN TÄHTENÄ
...sodan Lovikäärmeelle julistaa WARkäärmeen oma yhtye.....

MURTTI & VAINOTUT HEKTIKOT

tule kuulemaan totuus HANKI LIPPU PIAN muuten NIMISMIES OSTAA NE KAIKKI

Asiantuntijapalsta: Lovikäärmeen väestö ja elinkeinot

Keisarillinen väestönlaskenta on juuri päättynyt Lovikäärmeessä ja tulokset on julkistettu. Kuten totuttua, maan pääväestönlaskija Mediaani Keskihajonnan laskelmat pitävät heikosti paikkansa.

Keisarikunta suorittaa väestölaskentoja monestakin syystä. Kuten eräs rouva lehden mielipalstalla kirjoittikin, niin merkittävin yksittäinen asia on sodankäynti – tottakai keisari haluaa tietää kuinka paljon miltäkin seudulta voi nuorukaisia ottaa joukkoihin ilman että väestöpohja kärsii aivan liikaa. Monesti valtakunnat kuitenkin mahtailevat liioittelevat väestölukujaan mahtaillakseen muille. Asukkaat taas monesti piileskelevät milloin minkäkin asian pelossa.

Keskihajonta raportoi, että lovikäärmeeläiset käyttäytyivät perin kummallisesti. Täällä muodostui yleiseksi kansanhuviksi laskettaa itsensä monta kertaa samalla kun juottaa viinaa laskijalle. Näin monestakin paikasta saatiin varsin korkeat luvut. Mikäli Keskihajonta ei olisi pyrkinyt muuttamaan saamiaan lukemia uskottavammiksi, niin Lovikäärmeen asukasluku olisi monta vertaa korkeampi. Keskihajonta kertoi saaneensa tulokseksi 12 492 henkilöä, mistä huomaa kuka tahansa, että luku on pahan kerran pielessä. Hän siis vähensi luvusta suunnilleen 10 000 henkeä ja pääsi osapuilleen arvioimaansa tulokseen, joka sekin on kuitenkin summittainen. Näin ollen Lovikäärmeen kannalta on ihan sama onko väestönlaskentaa tehty vai ei, emme edelleenkään tiedä montako asukasta kylässä on.

Kuitenkin olennaista on se, että keisarin viraston kansissa ja kirjoissa lukee, että Lovikäärmeen väestö on laskettu. Se tarkoittaa sitä, että Lovikäärme on tästä lähtien sivistyksen ja ankaran veronkannon piirissä. Mikäli asukasluku on yläkantissa, kuten väestönlaskijat sen tuppaavat kiskaisemaan, Lovikäärmettä kohtaavat seuraavina vuosina ankarat verot ja kovat sotaväenotot. Samaan aikaan tietysti on mahdollista, että teitä parannetaan, lasarettia laajennetaan, alueen turismia elvytetään, ehkäpä rautatiekin tehdään ja että kouluja perustetaan järjestelmällisemmin. Nämä saavutetut edut kuitenkin harvoin ovat yhtä suuria kuin yläkanttiin arvioidun väkiluvun myötään tuomat haitat.

Väkiluku laskettiin kylittäin ja jokaisen kylän väkiluku ilmoitettiin erikseen. Tapahtui kuitenkin sellainen virhe, että Keskihajonta unohti laskea kaksi kylää, joissa kuitenkin asuu yhteensä satoja asukkaita. Virhe korjataan valtakunnallisesti vasta myöhemmin, mutta sitä ennen saavat Noloperä ja Leimulovi olla rauhassa keisarillisilta operaatioilta.

Paikkakunnan ikä- ja sukupuolijakauma merkitään niin ikään lomakkeisiin kun väestöä lasketaan. Keskihajonta laski saamastaan 12 492:n henkilön määrästä prosenttiosuudet, jotka hän siirsi suoraan pienentämäänsä väkilukuun. Näistä voimme päätellä lähinnä sen, että naiset tai naisiksi itseään väittäneet olivat aktiivisimpia kiusaamaan Keskihajontaa kuin miehet tai miehiksi tunnustautuvat.

Ikäjakauman Keskihajonta taas väänteli keisarikunnan yleisistä tilastoista. Hän merkitsi ylös luvut, jotka hänen arvionsa mukaan jokseenkin uskottavasti voisivat vastata Lovikäärmeen ikäjakaumaa. Huomaamme hänen esittämistään luvuista, että peräti 8 %:n ikää laskija ei ole “tohtinut” arvata. Lovikäärmeen vieraanvaraisuus on ilmeisesti sekoittanut laskijan pään täysin.

Mitä tulee Lovikäärmeen elinkeinoihin, ovat nekin nyt erikoisella tavalla kieroutuneet. Teollisuustyöläisten osuus olisi voinut olla korkeampi, Keskihajonta nimittäin unohti merkitä Loiventavan kaivostyöläiset tähän joukkoon. Heitä ei itse asiassa ole merkitty mihinkään ja näin ollen keisarillisista tilastoista ei ilmene se, että Lovikäärmeessä on kaivostoimintaa. Samaten viinateollisuus puuttuu laskuista. Osittain valtakunta haluaa siivota panimot, viinantuottajat ja mallashautomot pois tilastoista, osittain kyse on tämän kyseisen Keskihajonnan kyvyistä. Niin monta pulloa kuin hän kellistikin paikallista Loven Leimua, hän ei edes käynyt Leimulovessa, jossa kyseistä väkijuomaa tuotetaan.

Epäilen, että myös maatalouselinkeinon prosenttiluku, 16, on liian pieni. En käsitä minkä takia Keskihajonta halusi muuntaa Lovikäärmettä edistyneemmäksi pitäjäksi kuin se onkaan: sanoisin, että alkutuotannon parissa työskentelee ainakin viidennes, todennäköisimmin noin neljännes väestöstä.

Oikeastaan ainoa elinkeinoluku, josta olen yhtä mieltä Keskihajonnan kanssa on neitojen luku. Pitää täsmälleen paikkansa, että neitoina toimii 2 % Lovikäärmeen työikäisestä väestöstä. Epäilenkin, että Lovikäärmeen saamat luvut eivät koidu paikkakunnalle eduksi. Viihdetaiteilijoiden liioiteltu määrä saa tänne helpostikin niinsanottuja seksituristeja, valtakunnallisella tasolla näistä tilastoista on kovasti hyötyä. Etenkin kun ministeristasolla saadaan osviittaa siitä, missä mukamaskin työskentelee paljon eroottisia tanssijattarilla, niin pian täällä ovat kaikki valtakunnan ulkoministeriä myöten. Olisi oikeampaa erottaa intiimityöläisten luku muista, niin saataisiin vähemmän tulkinnanvaraisia tuloksia maailman vanhimman ammatin harjoittajista.

Kaikkiaan Lovikäärmettä koskeva laskenta on tehty aivan päin pyllyä. Se ei ole valtakunnantasolla ollenkaan harvinaista, mutta voi johtaa sekä ikäviin että miellyttäviin lopputuloksiin kylän kannalta. Mitään erityistä tietoa se ei kuitenkaan tuo kenellekään. Myös valtakunnan tasolla tiedetään, että väestölaskennat on tehty miten sattuu, mutta poliittisten päätösten osviitaksi ne soveltuvat vallan hyvin.

Minuakaan ei muuten laskettu.

Asiantuntemustaan käytettäväksenne tarjosi:
Jorma Tyrkky,
Lovikäärmeen tilastotoimiston päälaskija