Minut, kylänne nimismies Tanteri Palkio, on vedetty ikävällä tavalla mukaan Lovikäärmeen kylän viinaskandaaliin. Media on ensinnäkin ehdottomasti paisutellut tapahtunutta, ja toiseksi vetänyt siihen tarpeettoman näkyvällä tavalla kylän silmäätekeviä, joihin minäkin, nimismies Palkio, lukeudun. Siksi arvoisa lehtemme sallinee minun toimittaa sivuilleen sanan tai pari oikaisuksi. Tulen käsittelemään omaani - nimismies Palkion - ja raukkisreportteri Ella Suun osuutta erään hilpeän illan väitetyissä tapahtumissa.
Vannoin jo, ettei mieleni tee juosta metsissä pontikkapannujen perässä. Samaisena iltana, jona Ella Suu juominkejaan vietti, sain viestin luotettavalta vasikaltani, joka kertoi, että eräs naishenkilö kameransa kanssa virittelee metsään jotain puolijoukkuetelttaa, jossa kamiinakin näkyy olevan. Ja ties mitä välineitä. Tottahan minun, nimismies Palkio kun olen, jo virkani puolesta on tarkistettava tällaiset luotettavalta taholta tulevat vihjaukset ja ilmiannot. Menin metsään, ja löysin sieltä ensiksi viattoman seurueen, joka oli suunnistusillan jälkeen istahtanut nuotiolle soijanakkien ja marjamehun merkeissä. Tottahan tiedustelin heiltä onko mitään erikoista näkynyt ja samalla nautin edellä mainitsemiani tuotteita, koska he halusivat kestitä minua, nimismies Tanteri Palkiota. Ja vähintä mitä voin kyläläisilleni suoda, on kestiystävyyteni.
Epäiltyä naista minun ei ollenkaan tarvinnut etsiä. Tämä nimittäin könysi pakkasnestekanisteri kourassaan meidän seurueeseemme ja oli vähällä sytyttää metsäpalon. Ihmisparka oli paitsi kännissä kuin käenmorsian myös selvästi mielentilaltaan pahasti horjahtanut. Hän nimittäin näki meidän siemailevan pontikkaa, tuota metsänpeikkojen jalojuomaa. Muistiinpanojakin hän teki. Takavarikoin hänen pakkasnesteensä, tarkastin hänen telttansa, enkä löytänyt sieltä keittovälineitä minkäänlaisia. Palasin siis nuotiolle ja vietimme mukavan illan kahvin merkeissä ja erosimme vasta yömyöhällä.
Ihmettelen kyllä, miten kännikala Ella Suu on voinut edes saada tolkkua yöllisistä muistiinpanoistaan. Ja olkoon tämä viimeinen kerta kun toimittajaan luotan yömyssyn tupsun vertaa!
Ankarin terveisin
Arvostettu, Viinaanmenemätön, Kuppiinsylkevä, Suoraselkäisyyden Perikuva, Kaikkien Hyvien Kyläläisten Ystävä ja Suojelija, ja nimittäin myös Nimismies elikkä Paikallinen Lain Vartija Herra ja Enkeli Tanteri Palkio
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti