Miss Duunari

Mediassahan on tätä nykyä tapana haastatella eri alojen asiantuntijoita kommentoimaan ajankohtaisia asioita. Lovikäärmeen kylän sanomissa alkaa ilmestyä palsta, jossa on kyselty kylän ilmiöistä asiantuntijoilta. Tärkeä ja ajankohtainen kysymys meillä Lovikäärmeessä on tällä hetkellä missikulttuurin kertakaikkinen muuttuminen ja sen herättämä vastarinta. Asiasta jutun lehteen kirjoitti naisasiain tutkimukseen perehtynyt asiantuntija Simoona von Nättisilmä.


Sukupuoli 2.0: Naiseuden murros

Lovikäärmeen kylän uusi sankaritar, työläinen ja tanssija, nykyisin missi, Klaara Povi, on saanut aikaan arvokeskustelun kylässä. Häntä on syytetty sukupuoli-infektioiden levittämisestä, mihin hän todistettavasti on syytön, koska osaa modernina naisena pitää huolen intiimisuojauksesta. Näistä asioista Povi puhuu täysin avoimesti. Hän on myös kunnostautunut työtätekevänä, elämäniloisena, kunnianhimoisena, ennakkoluulottomana ja kaikilla elämän aloilla aktiivisena naisena.

Aktiivisen naiseuden ongelma

Olemme tottuneet odottamaan naisilta julkisuudessa passiivisuutta, hiljaista viehättävyyttä ilman viettelevyyttä, arvokkuutta ilman ylpeyttä, kiltteyttä ilman sydäntä, naisellisuutta ilman seksuaalisuutta ja näppäryyttä ilman reippautta ja rohkeutta. Klaara Povi ei istu mihinkään näistä odotuksista. Itseellisenä naisena hänen on ollut pakko pohtia arvomaailmansa modernilta pohjalta ilman sääty- ja sääntely-yhteiskunnan asettamia rajoja. Tästä seuraa Poven transgressiivisuus: häneen samastutaan, häntä vierastetaan, hänestä iloitaan, häntä pelätään, hänen seurastaan nautitaan ja häntä arvostellaan moraalisesti. Poven löyhän seksuaalimoraalin vuoksi on pelätty, että miehet käyttäisivät häntä hyväkseen: patriarkaaliseen ajatteluun liittyy poikkeuksetta ajatus siitä, että nimenomaan miehet ovat seksuaalisesti aktiivisia ja näin ollen seksuaaliakti on aina sellainen, että mies ottaa ja nainen antaa. Julkinen keskustelu ei ole kyennyt näkemään Povea aktiivisena ottajana. Tietysti meillä on kulttuurinen kategoria tällekin: syöjätär, miestennielijä - siis noita, syntipukki, vieras, toinen. Kulttuurinen samastumispinta aktiiviseen naiseen, ottajaan, on erittäin kapea.

Kansainvälisen naiskulttuurin muutos

Kaikkihan ovat lukeneet valtakunnan juorulehtiä, joissa useinkin kytätään onko Holivoossa juhlivilla nuorilla naisilla pikkuhousut jalassa. Maan tasalla kyykistelee mieskuvaajia (heitä sanotaan pöppörööseiksi) putki pitkällä odottamassa, että naisten limusiinien ja taksien ovet avautuisivat yökerhojen edessä ja helman alta pilkahtaisi paljas pinta. Kaikki alushousuttomat kuvat sitten julkaistaan ja niitä pyöritetään kansainvälisessä lehdistössä. Tämänkin lehden lukijat ovat nähneet monesti viipaleen Perish Hultonin, Linda Lohen tai Brita Seivään häpyä. Näiden naisten ympärille syntyneessä kirjoittelussa korostuu tyttökulttuurin muutos - vaikka tytöiltä ja naisilta odotetaan siveellisyyttä, vain rajut mimmit saavat julkisuutta. Ottamatta kantaa siihen, kuka Lovikäärmeen kylän missiehdokkaista olikaan kaikkein kaunein, Klaara Poven valinta tehtävään heijastelee naisen uutta viihdytystehtävää. Yleisöä ei lopultakaan kiinnostanut kaunis ja moitteeton tyttökaarti, vaan ylipäänsä särmikkäimmät ehdokkaat saivat eniten huomiota. Tietenkään kansainvälisen huomion muuttuminen ei riitä ainoaksi selitykseksi Klaara Poven valintaan.

Ensimmäinen työläismissi

Poven harteille on langennut muuttuneen tyttöjulkisuuden lisäksi toinenkin pioneerintehtävä. Hän on tämän kulmakunnan ensimmäinen missiksi valittu tyttö, joka ei ole aatelisasemassa tai vähintäänkin osin siniverinen, varakas porvari. Klaara Poven veri sen sijaan on täysin punaista ja kukkarokin taitaa ammottaa tyhjyyttään. Sen sijaan Povella on ammattitaitoa niin vaatealalla - naisruumiin julkisessa representoinnissa vaatteilla on suuri merkitys - kuin esiintymisessäkin. Eroottisena tanssijana Povi tunnetaankin kylillä. Ja pubeissa tanssia seuraavan ja tanssijoiden kanssa viihtyvän yleisön mukaan Klaara Povi onkin ollut tanssijajoukon tähti, rääväsuinen humoristi ja pelleilevä, ei mikään niuho ja lojaali, reilu ja mutkaton tyyppi. Näitä laatusanoja on useinkin suotu miehille ja myös tämä sekoittaa sukupuolisuuden pakkaa hallitsevan miss Lovikäärmeen kohdalla. Voidaankin siis sanoa, että suvun, omaisuuden ja aatelisen käytöskulttuurin suoman pääoman sijaan Klaara Poven pääoma on ammatillista pääomaa, oman ruumiin ja taitojen luovaa käyttöä ja sosiaalista pääomaa, kykyä ja uskallusta astua erilaisten kynnysten yli.

Eniten missi-instituution konservatiivisuus on kuitenkin rikkoutunut juuri Klaaran työläisyyden myötä. Siitä on tullut julkisessa keskustelussa panssari, johon liitetään esimerkiksi äsken mainitsemani "epänaiselliset" piirteet Poven luonteessa ja käytöksessä. Työläismissin periaatteellinen vastustaminen on antanut monille Povea paheksuville sopivan aseen arvostella hänen esiintymistään, käytöstään ja moraaliaan. Kaikki siitä palautuu suoraan neiti Poven työläistaustaan. Näin ollen olennainen kipupiste Povessa ei liity pelkästään hänen tapaansa kantaa sukupuoltaan missin asemassa, vaan mitä kiinteimmin hänen taustaansa. Työläisyys koetaan sinänsä uhkaksi Lovikäärmeeksi. Työläisten ja aatelisten kiista henkilöityy Klaara Poveen, koska hän on kylän ensimmäisiä julkisuudessa esiintyviä työläisiä. Hän ei ole vain tunnettu, lehdet lainaavat hänen lausuntojaan ja seuraavat hänen tekemisiään ihan eri tavalla kuin koskaan yhdenkään työläistaustaisen naisen tai miehen Lovikäärmeessä.

Kuten huomaamme, Klaara Poven missikausi saattaa järkyttää sekä sukupuolikäsityksiä että luokkakäsityksiä Lovikäärmeen kylässä. Maailmankuvan muuttuminen tätä kautta vaikuttaisi niin julkisiin kuin yksityisiinkin käsityksiin naisista, miehistä, aatelisista ja työläisistä. Kuitenkin Poven kylään painama jälki on lopullisesti nähtävillä vasta myöhemmin. Nyt on silti jo uumoiltavissa sukupuolikeskustelun siirtyminen toiselle tasolle, ja kulttuurimme alkaa tuottaa näkyville erilaisia sukupuolisia versioita - voidaan sanoa, että luokan ja käyttäytymisen puolesta Klaara Povi edustaa jo omankin, toisen, sukupuolensa sisällä versiota 2.0.

Simoona von Nättisilmä,
naisasiakirjoittaja ja sukupuolitutkija,
Parriisin katukahvila