Meitä on Lovikäärmeessä jälleen hiillostettu monilla kansainvälisillä aatteilla, jotka eivät liene tuttuja kaikille. Muukalaiskorttelista on levinnyt kylille kovasti panettelua, joka koskee käytännössä kaikkia Lovikäärmeessä edustettuja maailmanuskontoja. Nämä uskonnot on syytä esitellä lukijoille lyhyesti. Monestihan kuvittelemme tuntevamme meille hyvin tutut asiat – tiedämme missä muukalaiset asuvat (no Ketossa tietenkin), tiedämme mihinkä suuntaan pislamilaiset kääntyvät monta kertaa päivässä uskonnollisten harjoitustensa merkeissä (no Pekkaanhan he) ja tiedämme kuka on pakolisten mielestä maailman tärkein henkilö (arvasittehan, että palvi, joka asuu Kativaanissa). Kuitenkin tietomme jäävät usein pinnalliksi. Siksi tartuin jälleen kynään tarkoituksenani valistaa, ohjata ja edistää ihmisten välistä ymmärrystä. Esittelen kirjoitussarjani aluksi suurimman uskonnollisen ryhmämme.
Suurimman uskonnollisen ryhmän Lovikäärmeessä muodostavat tietystikin krustitut. Sanon “tietysti”, koska vaikka Lovikäärme sijaitseekin maailman laitamilla, se sijaitsee silti krustillisen maailmankulttuurin alueilla. Krustitut uskovat Isään, Poikaan ja Pyhään Henkoseen ja tämä on verrattain yksinkertainen asia, ja tästä krustitut ovat pääsääntöisesti yhtä mieltä, vaikka käsittävätkin asian toisinaan eri tavoin. Minäkin teoloogina olen tähän kolminaisuuteen perehtynyt. Krustillinen usko alkoi erään Jesse-profeetan aloitteesta tuolla Keskimeren itäisessä kolkassa, josta se on sitten levinnyt tänne Lovikäärmeeseen asti. Krustitut kuitenkin jakautuvat muutamaan merkittävään ryhmään, joista käyn läpi vain Lovikäärmettä asuttavat.
Ensimmäinen tärkeä ryhmä ovat rötöstantit, joita on suurin osa Lovikäärmeen krustituista. He erkanivat joitakin satoja vuosia sitten Kirkosta, ja hylkäsivät palvin maailman tärkeimpänä henkilönä. Rötöstantit halusivat alkujaan erottaa kirkon omaisuuden ja monesti ryöstivätkin sen aivan putipuhtaaksi ja panivat eukaristihopiat sodankäynnin varoittamiseksi. Samaan aikaan he moittivat pakolisia siitä, että nämä huiputtivat ihmisiltä rahaa kirkolle. Lovikäärmeessä merkittävä ryhmä kelministiset rötöstantit (jotka ovat ottaneet nimensä merkittävältä uudistajalta Jokke Kelmiltä) ovat myös kovin kiinnostuneita omaisuudesta ja pitävät vaurautta mielellään merkkinä Jumalan suojeluksesta ja pyrkivät tietysti kartuttamaan molempia. Toinen iso rötöstanttinen ryhmä ovat lörtit, jotka pukeutuvat tavallisesti tummiin sävyihin ja suhtautuvat maailman menoon ahdistuneesti ja melankolisesti. Joskus alamielisyys käy lörteille sietämättömäksi ja sitten he ratkeavat juomaan kirkasta viinaa ladon takana. Lisäksi meillä Lovikäärmeessä on muutama citi- elikkä kaupunkiseurakunnan edustaja. Nämä tunnistaa armottomasta kitaranrämpytyksestä ja lakkaamattomasta “Jesse rakastaa sua oikeesti” -sloganin viljelemisestä. Yrittäkää olla kärsivällisiä heidän intonsa edessä, hyvät Lovikäärmeen asukkaat, sillä hätä jota he tuntevat puolestanne, on aitoa. Mutta koettakaa välttää yhteisiä laulu-, rukous- ja evankeliointituokioita.
Rötöstanttien ja heidän lahkojensa rinnalla suurehkon ryhmän muodostavat pakoliset. He ovat mieltyneet prameisiin pyhäkköihin, suitsukkeen hajuun, helminauhan näköisiin vehkeisiin, joita he nimittävät rukousnauhoiksi, ja patinan kieleen. Uskonasioissa he eivät tavallisesti lähesty Isää, Poikaa tai Pyhää Henkosta (tai näiden muodostamaa kokonaisuutta), vaan useinkin he juttelevat mielellään Jessen äidin, Marin kanssa, tai jonkun niinsanotun pyhimyksen. Pyhimyksinä pidetään henkilöitä, jotka ovat tehneet jotain merkittävää uskonsa puolesta. Esimerkiksi eri ammattiryhmillä voi olla oma pyhimyksensä, joka sitten virkamiehen tavoin käsittelee yhteydenotot ja välittää ne eteenpäin yleensä raporttien kaltaisina. Pakoliset käyvät ahkerasti messuissa ja heillä on tapana ripittäytyä papille elikkä laverrella yksityiselämäänsä kuuluvia noloja juttuja suljetussa kopissa. Rippi-isäksi nimitetty pappi ei saa kertoa näitä meheviä juoruja eteenpäin, vaikka mieli toisinaan varmasti tekisikin. Rötöstanteilla ei ole luostarilaitosta, mutta pakolisilla on erilaisia sääntökuntia ja luostareita. Meillä Lovikäärmeessäkin on yksi miesten, eli munkkien, asuttama pakolinen luostari ja yksi naisten, eli nunnien. Pakolisten yhteydessä on tapana vinoilla kuoropojilla, mutta minä en viitsi ilveillä niillä asioilla, koska olen kuitenkin hengen mies ja sivistynyt muutenkin.
Korttosoksit ovat itäinen krustittu ryhmä. Heillä on luostareita samoin kuin pakolisilla ja heitä nimitetään toisinaan rekkalais-pakolisiksi. Idän kirkko on kuitenkin yksi hyvä nimitys. He eroavat läntisistä pakolisista monella tapaa. Heistä voisi sanoa sen verran, että heidän kirkkonsa on koristettu kauniilla kuvilla, joita sanotaan ikoneiksi. Ikonit ovat vähän kuin ikkunoita, joiden kautta korttosoksi voi saavuttaa yhteyden toiseen maailmaan. Toisinaan heitä pidetään kuvain kumartelijoina, mutta joka tahtoo ymmärtää toisen tapaa harjoittaa uskontoa, käsittää pian, että hartauden tavat ovat kovin erilaisia eivätkä toinen toistaan parempia tai huonompia.
Tässä tulivatkin keskeiset krustilliset ryhmät, seuraavan kerran aion kirjoittaa pislamista ja muukalaisuudesta.
Lovikäärmettä tervehtien,
A. Kyhdeenius,
oppinut teoloogi ja kylän merkittävin tohtori
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti