tiistai 11. maaliskuuta 2008

Pannahinen rukoili polvillaan anteeksiantoa!

(Oranssi tori, Remeli). Kuten lukijamme muistavat uutisoimme aikaisemmin, että keisariltakin saa audienssi paremmin kuin entiseltä julkisuusministeri Pannahiselta. Lovikäärmeen lähetystö päätti siis yrittää vedota keisariin tässä asiassa.

Remelin Kevätpalatsiin suunnistettuaan lähetystöön kuuluva päätoimittajamme yritti epätoivoisesti saada audienssia keisarillisen vastaanottokomitean audienssivirastosta. Jono virastoon oli kuitenkin erittäin pitkä (osa oli jonottanut jo kolme kuukautta). Päätoimittajamme tunnetaan kuitenkin nopeiden käänteiden naisena eikä hän katsonut hänellä olevan aikaa odotella viikkoja virkamiesten puheille pääsyä.

Kovat keinot käyttöön ja paraatiovesta sisään

Onnekkaan yhteensattuman vuoksi oli mukaan (lähinnä matkakulujen jakamiseksi) oli mukaan otettu puoskariruhtinas Massu, joka myös tuntee pääkaupungin melkein yhtä hyvin kuin pitäjän naisten kolot. Kuten tiedämme puoskari ruhtinas Massun veli sattuu olemaan Keisari Jumalan armosta. Massu oli kuitenkin heti matkan alussa kadonnut omille teilleen pääkaupungin hämäriin peliluoliin, joissa tapasi "tuttuja". Lähetystö ryhtyi siis epätoivoisesti mttsästämään häntä. Lopulta kolmen päivän etsintöjen jälkeen Massu löytyi viiden ruhtinattaren seurasta pelaamasta hyvin epäsiveellistä iltapukupokkaa. Puheenjohtajan tarjottua palveluitaan puoskariruhtinaallemme hän suostui hoitamaan asian pikaisesti.

Lähetystö perässään puoskariruhtinas A. Massu marssi keisarillisessa univormussaan Kevätpalatsin paraatiovesta sisään ja sotilaiden estellä karjui näille: "Ettekö tiedä kuka minä luulen olevani!". Sotilaat ja kaiken maailman pyllyläiset luuharit nuolivat seiniä kun jalo lähetystömme eteni kohti Keisarillista vastaanottoa. Keisarillisella vastaanotolla oli myös pitkä jono, mutta keisarillinen puoskariruhtinas Massu halusi niin kiihkeästi takaisin ruhtinattariensa luo, että hän ei vaivautunut odottelemaan. Vaan lähetystömme marssi suoraan Keisarin vastaanotolle.

Keisarin apu

Keisari heitti heti kaikenmaailman valittajat ulos kun näki veljensä ja lähestystömme saapuneen. Veljekset ryhtyivät heti juttelemaan kolojuttuja ja seuraavista päivistä toimittaja ei muista mitään. Taisipa toimittaja tapella keisarin henkivartijan kanssa viimeisestä vodkapullosta. Hyvissä väleissä erottiin. Krapulan ja puoskariruhtinas Massun kahdenkymmenenkolmen melkein-neitsyen saattelemana suunnistimme kohti julkisuusministeri Pannahisen virastoa mukanamme keisarillinen uhkauskirje. Kirje aukaisi kaikki ovet ja kirjeen saatutaan Pannahinen purskahti itkuun ja ryhtyi anelemaan armoa.

Emme kuitenkaan antaneet hänelle armoa vaan vaadimme häntä luovuttamaan kaikki alkoholipitoiset juomansa ja suht-koht-käyttämättömät naiset huostaamme, jotta voisimme parantaa infernaalisen krapulamme.

Ai niin Pannahinen muuten lähetettiin Siipiriään varaosiksi. Uudeksi julkisuusministeriksi nimitettiin puoskariruhtinas Massun vanharyyppykaveri Martin Mannune. Mannune tunnetaan muutaman vuoden takaisesta senaatin skandaalista, jossa hän luovutti senaatin puhemies Annuro Puhtolaaksolle vahingossa oikeat paperit.
Puoskariruhtinas Massu vakuuttaa, että Mannunesta ei koidu mitään haittaa Lovikäärmeen kylälle. Päin vastoin.

Ei kommentteja: