Hektikoiden orjatyö herättää keskustelua

(Lovikäärme) Lovikäärmeen kylän sanomat on tehnyt ensimmäisen lukijagalluppinsa. Aikaisemmin lehdessä ilmestyneen nimimerkki "Vainotun hektikon" kirjoituksen johdosta lehden toimittajat lähtivät raitille kyselemään kyläläisiltä hektikoista. Kyläläiset eivät suhtaudu kovin myötätuntoisesti hektikoiden pyrkimyksiin. Näyttääkin itse asiassa siltä, että väkivaltaa on luvassa, mikäli hektikot eivät peräänny vaatimuksissaan ja vaikene pikemmiten - miltei neljännes kyselyyn vastanneista on valmiita toimittamaan hektikot vankilaan.

Kysely on toteutettu tämän päivän aikana Lovikäärmeen kylän pääkadun tienoilla. Kysymyslomakkeessa tiedusteltiin seuraavia asioita:

1) Onko hektikko orja, jos hän saa vain 2300 lovea kuukaudessa? (a) kyllä, (b) ei, (c) en osaa sanoa

2) Ehdotuksenne hektikkokysymyksen ratkaisemiseksi: (a) annetaan rahaa, (b) järkätköön itse palkkansa, (c) pannaan vankilaan, (d) en osaa sanoa, (e) muu, mikä?

3) Onko hektikkoja kiittäminen keisarikuntamme hyvinvoinnista? (a) kyllä, (b) osittain, (c) ihan vähän, (d) ei ollenkaan, (e) en osaa sanoa

Saimme jaettua lomakkeen kaikkiaan 134 vastaajalle. Lisäksi teimme suullisen gallupin, jotta kyläläisten kommentit pääsisivät ilmoille ja tulisi heti kaikkien luettavaksi mitä kulmilla puhutaan tästä päivänpolttavasta kysymyksestä.

Kyselyn tulokset:
1) (a) 2 %, (b) 96 %, (c) 2 %
2) (a) 2 %, (b) 54 %, (c) 24 %, (d) 2 %, (e) 18 %
3) (a) 4 %, (b) 22 %, (c) 50 %, (d) 18 %, (e) 6 %

Kyselyn tuloksista ilmenee, että ehdottomasti suurin osa Lovikäärmeen asukkaista ei pidä 2300 loven alkupalkkaa orjatyön merkkinä. Kuten kyselymme suullisesta osuudesta ilmenee, suurin osa on sitä mieltä, että orjatyöstä ei makseta juuri mitään ja sen tekijä pakotetaan tekemään työtä. Hektikoille ei monikaan olisi valmis antamaan rahaa, suurin osa toivoisi, että hektikot neuvottelisivat itselleen tyydyttävät palkat esimerkiksi perinteisiin työtaistelukeinoihin turvautumalla eivätkä kulkisi hyvänä työaikana kitisemässä raitilla. Osa väestä oli niinkin tympääntynyt hektikoiden valitukseen, että olivat valmiit heittämään heidät vankilaan tai määräämään heille verrattomasti rumempia rangaistuksia. Keisarikunnan talouden kukoistuksesta hektikot saivat kansalta ainoastaan pienen kiitoksen, muutamilta vähän suuremmankin. Hektikkojen viimeaikainen käytös on kuitenkin suututtanut kansaa siinä määrin, että noin viidennes ei antaisi hektikoille mitään kiitosta tämänhetkisestä hyvinvoinnista.

Hektikot lynkattakoon?

Erityisesti lovikäärmeeläisten mielikuvitusta kutkutti kysymys siitä, mitä hektikoille pitäisi tehdä. Lisärahaa heille ei myöntäisi juuri kukaan, mutta tyrmään heidät toivottaa monikin. Hyvin moni myös tarjosi erilaisia ratkaisuja ongelmaan, jotka olivat monet varsin väkivaltaisia. Tässä muutamia lainauksia:
"Karkotetaan koko joukko Faganistaniin, sielläpä ulvovat" (mies, 56 vuotta). "Suosittelen perinteistä lynkkausta niille turhille aktivisteille" (nainen, 37 vuotta). "Pannaan ne kortistoon, ei anneta ollenkaan töitä kun ei kerran kelpaa" (nainen, 23 vuotta). "Viiään ne tonne hyvän neiti sepän avuksi. Kuolevat ku kärpäset kun oikiaa työtä näkevät" (mies, 45 vuotta). "Pannaan ne naimisiin ja kotia lapsia hoitamaan. Se on arvokasta työtä se, nostakoot palkkoja sillä rintamalla" (mies, 70 vuotta).


Suurta kiukkua raitilla

Jututimme hetken vastikään eläkkeelle jäänyttä sillanrakentaja Makkosta kylillä. Makkonen vaikutti varsin tuohtuneelta hektikoiden vaatimusten johdosta. "Emmie tuommosta käsitä kyllä ollenkaan. Turhanvikisijät, minen oo eläissäni tienannu ko 1700 lovea kuussa raskaasta työstä. Alakupalakka tais olla siinä tonnin alta nykyrahhoina. Ja koulut mieki kävin. Enkä orjatyötä oo päivääkään tehnynnä, vappaa mies oon ollu kulkemaan ja vaikka köökkipiiaksi oisin voinunna ruveta." Makkosen vastaus hukkuu kirosanoihin, kun toimittaja kysyi häneltä mitä hektikoille pitäisi tehdä. Toimittaja erottaa nauhalta jotain muminaa "munista hirttämisestä".

Jonkin aikaa etsittyämme yhytimme kyliltä myös lumenistin, Lovikäärmeen historiallisessa museossa työskentelevän intendentti Arle Ruunin. Maisteri Ruuni naurahtaa kun häneltä tiedustellaan hektikoiden ja lumenistien suhteesta: "Onhan se pyörömuurin suunnittelu ollut aina tärkeää, en minä sitä kiellä. En kyllä myöskään käsitä sitä, miten harpin ja virtapiirin kanssa sohiminen oikeuttaa puhumaan pahaa muuta työtä tekevistä." Ruuni kieltää ehdottomasti, että kyse olisi orjatyöstä: "Ei missään nimessä. Yhtäkään hektikkoa ei tässä maassa ole pakotettu tekemään työtään. He voisivat aivan hyvin vaihtaa työpaikkaa, ryhtyä siivoamaan tai vaikka hoitamaan vanhuksia, siinä vasta hieno työ, ja tarpeellinen. Tietenkään näille hienohelmoille ei tällainen työ kelpaisi, siinä ei ikälisien kanssakaan ylletä 2300 loveen". Ruuni itse kertoo myös tienaavansa vähemmän kuin 2300 lovea kuukaudessa. Toimittaja tiedustelee vielä, mitä kuuluu museointendentin työhön. "Tällaista jokapaikan höylimistä. Tutkin Lovikäärmeen pitäjän historiaa itse, noin kolmensadan vuoden takaisia aikoja. Pidän yllä kokoelmia ja hankin asiantuntijoita tutkimaan niitä. Kirjoittelen tekstejä museoomme, suunnittelen näyttelyitä, pidän yleisöluentoja ja kursseja. Museomme on suosittu, joten katson onnistuneeni työssäni ja koen, että minua tarvitaan."

Kolmas haastateltavamme on työtön merikapteeni Samu-taata Kolerihma. Kolerihma on ollut työttömänä neljä vuotta, siis varsin pitkään. Sitä ennen hän oli kapteenina Suolen Juoksu -nimisellä laivalla, joka vei ulkomaille tervaa ja toi suuriruhtinaskuntaamme vaihtelevia tuotteita: teetä, ruutia, hevosia, turkiksia ja kiinantossuja. Pitkän päivätyön tehnyt työtön suhtautuu nuivasti hektikoiden vaatimuksiin. "Kun minä olin tekemisissä niiden laivoja suunnittelevien hektikoiden kanssa pari vuosikymmentä sitten, ne muitakin vielä kunnioittivat. Ei kuulunut narinoita". Oliko Kolerihma sitten huono kapteeni, kun hän on työttömänä? "Enpä usko. Meriliikenteen rakennemuutoshan tässä on takana, minä jouduin vaille työtä kun höyryalukset alkoivat syrjäyttää purjelaivat ja Suolen Juoksukin jäi jönöttämään Kaura-joen varteen Kurttuun. Olin työttömäksi jäädessäni jo 51, vielä olisi ollut kymmenenkin työvuotta edessä, mutta ajattelivat kai, etten opi enää uusia juttuja." Työttömän elämään kapteeni on jo sopeutunut. "Eläkejärjestelyjähän tässä jo tehdään, vuoden perästä pitäisi olla jo varhaistetulla. Ei tällainen vanha raahka kelpaa noille työmarkkinoille, vai mitä ovatkaan. Minä olen kirjoittanut muistelmiani, pelaan korttia kavereiden kanssa tuolla Keritsimissä ja auttelen lastenlasten hoitamisessa. Noita mummoja tanssitan seuraintalolla, oma vaimoni kun kuoli pari vuotta sitten. Ja iäkkäitä, dementoituvia vanhuksia käytän puistossa kävelyllä. Katsellaan kukkasia ja puluja kaikessa rauhassa." Hektikot kapteeni mieluusti jättäisi oman onnensa nojaan. "Jos ovat koulut käyneet ihmiset niin typeriä, etteivät tiedä mitä orjatyö on, sietäisivät saada palkanalennuksen." Kolerihma kertoo itse saavansa 500 lovea kuukaudessa ja valtiolta avustusta lääkekuluihin.