Loven taiteilijaseuran ensimmäinen vuosinäyttely avattiin Lovikäärmeen Seuraintalolla eilen. Juhlallinen tilaisuus on tällainen näyttely, ja Loven taiteilijaseura on tahtonut kovasti korostaa kilpailuhenkisyyttään valitsemalla vain yhden taiteilijan soveliaaksi edustamaan itseään. Varsin edustavaa taidetta A. Mikkelanssi meille esittääkin.
Suuria aiheita
Mikkelanssin taiteessa mahtavilla myyttisillä aiheilla on selvä etusija. Näyttelyssä ei ole esillä ainoatakaan laatukuvaa tai pientä asetelmaa, vaan kaikki on niin suurta, että mahtavimmat veistokset tuntuvat kannattelevan seuraintalomme kattoa varassaan. Näyttely juhlistaa myös Mikkelanssin maalaamia Loven Seuraintalon kattofreskoja, joissa koko suuren kertomuksen kirjo levittäytyy katsojien iloksi. Fresko on niin mieltäkiinnittävä, että tokkopa Lovikäärmeen neitojen kaula-aukot enää ketään kiinnostavatkaan, kun katosta löytyy parempaa katseltavaa.
Seuraintalon katon hahmot ovat massiivisia ja kirkasvärisiä. Vaikka Mikkelanssi on selvästikin il disegnon, viivan, kannattajia taiteen kentällä, ei se silti estä häntä värittämästä viivojen välisiä alueita voimakkaasti, puhtaasti ja henkevästi. Hänen freskoaan tullaan vielä ihastelemaan Lovikäärmeeseen pitkien matkojen takaa.
Julkista taidetta
Lovikäärmeen kylän ensimmäinen julkinen veistos on niin ikään Mikkelanssilta tilattu. Patsas esittää luonnollisesti sankariamme Lotkoria, joka keritsin kädessään kiinnittää katseensa Suureen Lovikäärmeeseen, valmiina käymään sen villoihin kiinni. Kuten tiedämme, pieni Lotkor päihitti Suuren Lovikäärmeen, ja siunatut olivat kaikki hänen yrityksensä sittemmin (lukuunottamatta pikku naisseikkailua Vatsavan kanssa, mutta se jääköön nyt taka-alalle). Mikkelanssi tulkitsee paikallista mytologiaa vetoavasti, Lotkorin piirteet ilmaisevat jännitettyä voimaa tämän valmistautuessa keritsemään. Harvoin on Loven urheilijaseurassakaan nähty yhtä keskittyneitä kasvoja.
Huomiota kiinnittää se, että Mikkelanssi käyttää kovin vähän naisia malleinaan. On huhuttu, että
kaunista Heidi-Weera Naksulia olisi yritetty tarjota Mikkelanssin malliksi, mutta kärttyisyydestään kuulu taitelija on ehdottomasti kieltäytynyt ottamasta "kaikenmaailman heitukoita" malleikseen. Käsillä olevassa näyttelyssä nähdäänkin selvästi enemmän mieskauneutta, jolle taiteilijalla on totisesti silmää. Lovikäärmeen Kylän Sanomat on yrittänyt saada taiteilijalta haastattelua, mutta tämä on valitettavasti kieltäytynyt itsepintaisesti, härkäpäisesti ja äijämäisen suoraan kaikesta mahdollisesta kyselemisestä. Yhteen kysymykseen hän suostui kuitenkin näyttelyn avajaisissa vastaamaan. Sain udeltua häneltä mikä tulee olemaan seuraava projekti. "Runoihin siirryn, sonetteihin." Nyt vaan odottelemaan runojulkaisua taiteilijaltamme, josta alkaa kehkeytyä oikea renessanssinero!
kulttuuritoimittaja Sarita-Kerttu Kalliopovi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti