Lovikäärmeessä humanistinen tiedonetsijä

(Lotkorin keritsimet) Eilisiltana koko kuppilan kantaväki säpsähti, kun paikalle asteli pitkään Lovikäärmeestä matkoilla ollut Xavier Aijjaa. Herra Aijjaa puhkui pettymystä Lovikäärmeen ulkopuolisia seutuja kohtaan ja oli tulossa takaisin kotiin Pyllyn Viimeisestä Filosofista. Lotkorin Keritsimien kirjava asiakaskunta ei kuitenkaan suhtautunut herra Aijjaan paluuseen yksimielisen lämpimästi.

Herra Aijjaa avasi keskustelun tiedustelemalla miksikä päreitä edellisellä vuosikymmenillä kutsuttiin. Hän oli aivan varma siitä, että niitä nimitettiin loistelastuiksi, mutta ei ollut varma. Hän tarvitsi tietoa, jotta voisi palata kunniallisesti vedon voittaneena Viimeiseen Filosofiin pätemään.

Lovikäärmeen sivistyneet asukkaat kuitenkin vaikenivat. Herra Aijjaa alkoi suoltaa solvauksia kunnon lovikäärmeläisille, jotka hänen mukaansa ovat "tuollaisia sivistyneitä, tietäviä ihmisiä, besserwissereitä, joiden pitäisi tietää miksikä päreitä on kutsuttu, humanististen asioiden tuntijoita kun ovat". Lopulta kielentutkimuksen diletantti H. Muhku Minttumaa rykäisi jäävetensä äärestä: "Minä ainakin olen idiootti." Tämä säikähdytti herra Aijjaan kääntymään kannoillaan ja ryntäämään pois Lovikäärmeestä.

Lovikäärmeen kylän ainoa oikea humanisti, valaisinhistoriaan perehtynyt, sylivision maisteri Hembert Koillinen huusi herra Aijjaan perään: "Meillä muuten käytetään vain öljylamppuja, joita kutsuttiin öljylampuiksi jo kaksikymmentä vuotta sitten!" Tämä on siis viimeinen asiantuntijasana Lovikäärmeen valaistusperinteestä, ja tähän meidän kyläläisten on tyytyminen.

Lovikäärmeen kylä nukahti rauhassa ja heräsi krapulaisena sumuiseen lauantaiaamuun.