
Lapsuus Keisarin hovissa
Vastoin yleisiä luuloja puoskariruhtinas Massun isä ei ollut kiertävä laukkuryssä vaan itse rakastettu ja palvottu Keisari Aksulai IIXX. Kyllä se on totta! Kylässämme asuu edesmenneen keisarimme toiseksi vanhin poika ja nykyisen rakastetun Keisari Nikolander IIV:n veli!

Perslanderin takana seisoo itse keisarinna Katuma, joka suljettiin viisitoista vuotta takaperin hourujen huoneeseen Ruotsissa hänen kerrottua olevansa Suomen keisarinna. Ruotsin valtion byrokratian vuoksi häntä ei ole vieläkään kyetty päästämään vapaaksi, sillä Ruotsin laki kieltää hourujen päästämisen pois mikäli heidän ei voida todeta parantuneen. Keisarinna Katuma yhä väittää olevansa Suomen keisarinna joten häntä ei ole voitu vapauttaa. Rakas keisarimme valmisteleekin Ruotsin valtaamista, jotta hänen äitinsä lopulta pääsisi vapaaksi. Keisarinnan vieressä seisoo nykyinen Keisarimme. Nykyisen Keisarin vieressä seisoo verenpetturi Marliini, joka sekaantui ulkomaalaisten valtioaatteiden kannattajaan ja näin avusti isänsä murhassa. Puoskariruhtinas Massu toteaakin, että hänen sisarensa on nykyään Pääkaupungissa katuhuorana ja katuojaan kuuluukin. Puoskariruhtinas myös toteaa toivovansa, että katuhuora Marliini kuolisi kuppaan ja kuuhun muuhun kivuliaaseen vittutautiin.
Opiskelua

Aurinkomäessä hän löysi myös todellisen kutsumuksensa. Hän näki 8-vuotiaana ulkohuussin seinänraosta koulun riistanvartijan tyttären suorittamassa tarpeitaan. Puoskariruhtinas Massu kertoo jääneensä hypnoottisena tuijottamaan
ihanaa lihakasaa ja tiesi heti löytäneensä todellisen kutsumuksensa. Hän tahtoi päästä sen lihakimpun lähelle niin useasti kuin mahdollista! Täytettyään 13 hän ryhtyi tutustumaan paikallisten naisihmisten lihakasoihin ja myöhemmin myös hovin niin aateliset kuin aatelittomatkin lihakasat tulivat tutuiksi. Oppimestareikseen Aksulander mainitsee maailman kuulun lakimies Kiasomo Kasapovan, joka vietti vuosia keisarillisessa hovissa, sekä munkki Raavisutin, jonka kyläläiset nykyään tuntevatkin paikallisen epileptikon ruhtinas Myslinin henkilääkärinä.
Aliopistotutkinnon suoritettuaan Aksulander Massu hakeutui opiskelemaan Keisarilliseen suoneniskentäakatemiaan, jossa hänestä tulikin välittömästi tähtioppilas joka kykeni häkellyttämään professorinsa lihakasatietoudellaan. Ennätyksellisessä kahden kuukauden ajassa hän valmistui puoskariksi, ja koska hän oli valmiiksi ruhtinas tuli hänestä siis puoskariruhtinas.
Isän kuolema ja lähes pakkoavioliitto

Puoskariruhtinas Massu oli jo niittänyt mainetta etevänä aukkojen katselijana ja yksi jos toinenkin prinsessa niin koti- kuin ulkomailtakin alkoi kiinnostua tästä vannoutuneesta poikamiehestä. Niinpä hänen pahoihin velkoihin joutunut isänsä yrittikin pakkonaittaa poikansa Aksulanderin Huorikkalan aliherttua Uggon tyttärelle valtionbudjetin kokoisia myötäjäisiä vastaan. Rakas Aksulanderimme kertoo tunteneensa suurta sielun tuskaa uhkaavan avioliiton vuoksi. Kihlaus kesti yhteensä kaksi viikkoa, jotka Aksulander kuvaa elämänsä pahimmaksi ajaksi. Näin Aksulander kertoo morsiamestaan:
"Kauhea luuska. Oli pihtari ja aina valitti kaikesta! Eukko pihtas ja vittuili aina minkä ehti."

Aksulanderin morsian sattui olemaan katuhuora Marliinin ystävätär ja tiesi tämän epäsiveellisestä suhteesta postimies Prinsiippiin. Prinsiipin tyttöystävän henkilöllisyyden paljastuttua sekä Marliini että Aksulanderin morsian heitettiin ulos keisarillisesta palatsista. He päätyivät huoraamaan sekä haistelemaan liimaa ja ooppiumia Pääkaupungin viemäreihin, jonne he kuuluvatkin.
Elämä Lovikäärmeen kylässä

Kesken haastattelun puoskariruhtinas katoaa yllättäen paikalta ja toimittaja joutuu harhailemaan puoskariruhtinaan mökissä yrittäen etsiä tätä. Toimittaja löytää puoskariruhtinaan vastaanotoltaan suorittamasta sisätutkimusta karjakko Miina Mullikalle. Puoskariruhtinas on tässä suhteessa hyvin moderni mies. Hän haluaa hoitaa kaikkia naisia taloudellisesta asemasta huolimatta.
"Anteeksi nyt pitää lopettaa...mihin vittuun minä jäinkään?" Tokaisee puoskariruhtinas karjakolle ja istuutuu uudestaan haastateltavaksi.
Juttelemme vielä niitä näitä ja puoskariruhtinas Massu paljastaa toisinaan kaipaavansa Pääkaupungin iloja. Silloin hän matkustaa hurvittelemaan veljensä luokse ja voi taas palata maaseudun rauhaan toipumaan. Hän myös harmittelee, että pääkaupungissa naisista on tullut niin epähygieenisia, että tutkimusten jälkeen täytyy yleensä desinfioida tutkimusväline viinassa jopa muutamia päiviä. Hän joutuu tällöin pitämään vastaanottonsa ainakin kaksi viikkoa suljettuna, jotta tutkimusväline ehtii toipua desinfioinnista. Hän kuitenkin nauraa, että hänellä on yleensä sen verran päänsärkyä ja pahaa oloa tuona aikana ettei hän työhön pystyisikään.
Että, sellainen mies on meidän rakas ja hyvin varusteltu puoskariruhtinas Massumme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti