Rauhallinen alku
Maamiesseuran kokous alkoi rauhallisissa ja ystävällisissä merkeissä ja lähes koko pitäjän tilalliset olivat kokoontuneet paikalle. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Saipamourun nuorisoseuran lapsikuoro (katso kuva) esitti kauniita lauluja keväästä ja kukkasista, tarjolla oli mehua ja tuoretta pullaa, isäntämiehet ympäri pitäjää tapasivat toisiaan ja tunnelma oli kerrassaan upea.Kokous aloitettiin käsittelemällä aikaisemman vuoden sadot ja maataloudellinen tilanne pitäjän ja naapuripitäjien alueella. Naapuripitäjien tilannetta selostivat Sven Hannukainen Persperän kylästä Huupavaaran pitäjästä, agrologi Muttermann Nahkahousun kylästä Hevosmakkaran pitäjästä sekä Diplomi-akronomi Pentti Hirvonen
Vittulanperän pitäjästä. Lisäksi maataloussenaattori Kalle Hemula antoi kattavan katsauksen koko valtakunnan tilanteesta.
Kokouksessa luennoi myös maailmankuulu Sinnerauhan yliopiston professori Normanni Ernesti Porlakki, joka kuuluu saaneen jonkin ruotsalaisen hippipalkinnon pilvenpolttelusta ilmeisesti. Porlakin luento oli toimittajan mielestä sanomattoman kuiva ja vaikeaselkoinen. Etenkin kun toimittaja ei saanut mitään selvää herra Porlakin puheesta. Myöhemmin maisteri Suu kertoi Porlakin pitäneen luennon lontoon kielellä ja antoi lyhyen selotuksen luennon sisällöstä. Toimitus paheksuu tällaisten ulkomaalaisten harrastelijoiden kutsumista luennoimaan. Maamiesseuran jäsenet kuitenkin vaikuttivat pitävän luennosta sillä he taputtivat hurjasti ja kiittivät useita kertoja maamiesseuran puheenjohtajaa Urkki Hepposta näin kuuluisan luennoitsijan kutsumisesta. Pienviljelijä Juuttas Käkkäräisen vaimo Rusina pyörtyi onnesta saatuaan professori Porlakin nimikirjoituksen vasempaan rintaansa.
Hallitusvalinnat eivät tuottaneet yllätyksiä
Maamiesseuran hallitusvalinnat eivät tuottaneet minkäänlaisia yllätyksiä tänäkään vuonna sillä kokous päätti yksimielisesti, että jo 10 vuotta vallassa ollut hallitus voisi jatkaa. Yksi vastaehdotus tehtiin. Ehdotus koski sitä, että hallituksen sihteeri rouva Ulla Suun titteli muutettaisiin sihterinnaksi. Ehdotuksen tehnyt Haaskulainen suffragetti Annika Roskaröykkiö heitettiin ylös kokouksesta. Kuvassa tehdään hallitusvalintoja. Näin ollen Maamiesseuran hallituksessa Lovikäärmeen kylää edustavat rouva Ulla Suu (hallituksen sihteeri), Diplomi-Akronomi Dave "Isojyvä" Jemmari (varapuheenjohtaja ja maanviljelystekniikoiden erityisasiantuntija), Tehtaanpatruuna paroni Alvertti Naksuli (kokouspaikkajärjestelyt), Kartanonherra kreivi Jermus "Jim" von Göötte
(suoalueiden viljely), pienviljelijä Juuttas Kärkkäräinen (ylijäämäviljan käyttö).
hevoskasvattaja ja kapakoitsija Wentseli Naksuli (rahastonhoitaja) ja suurmaanomistaja Vihtori Julle von Raitti (maantyöläisväestösuhteet).
Huomioitavaa on, että Alvertti Naksuli ei osallistunut kokoukseen tälläkään kertaa. Pahat kielet puhuvatkin, että hänet valitaan johtokuntaan vuodesta toiseen ainoastaan siitä syystä, että silloin hän järjestää johtokunnan kokoukset kartanossaan. Tarjoilu on kuulemma joka vuosi ollut hyvin kosteaa. Erityisesti maisterinna Suu tuki Alvertti Naksulin uudelleen valintaa.
Ikävä kyllä johtokunta pysyi myös pyllyläisten suhteen samana eli tänäkin vuonna heitä edustavat riistäjäporvari Pien Giggeli (luomulannoitus), plantaasiherra Viktori Posola (tupakkakasvien viljely) ja maanviljelijä Kolmio Tihkala (työpaikkaliikunta). Erittäin miellyttävää on se, että pyllyläisiä edelleen on johtokunnassa niin vähän. Loput johtokunnan jäsenet ovat muista kylistä, joten he eivät herätä mielenkiintoa. Puheenjohtajan jatkaa teloituskompanian päällikkö Urkki Hepponen Kielatulen kylästä.
Parannuksista mellakoihin
Sitten alkoi tapahtua. Siirryttiin käsittelemään parannusehdotuksia. Rouva Suu ehdotti pitäjänmakasiinien perustamista, jotta katovuosinakin olisi köyhille siemenviljaa. Rouva Suu perusteli tätä ehdotustaan myös sillä, että tämä estäisi
köyhempää viljelijäväestöä polttamasta ylijäämäviljaa viinaksi. Rouva Suu muistutti Kreivi von Göötteä tämän ongelmista saada työväkeään aamuisin ylös sängystä. Kuten uhkarohkea ja aina puolueeton reportterimme Ella Suu paljasti Vakosuolla on pontikkapannuja niin tiheässä, että von Göötten työntekijät käyvät maistelemassa keitoksia jatkuvasti kesken työpäivän. Rouva Suun ehdotus hyväksyttiin yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Ehdotuksen hyväksymisen kunniaksi juotiin pari ryyppyä Kielatulen kirkasta.
Seuraavan ehdotuksen teki Verneri Verenoja Laihalan kylästä. Hän esitti, että maamiesseura laatisi hintarajoitukset Lovikäärmeen kylän sepän hinnastolle. Hänen mukaansa sepän hintataso vaikuttaa merkittävästi hänen toimeentuloonsa ja hinnasto on aivan liian korkea. Wentseli ja Alvertti Naksulin vanhempi veli plantaasiherra Maknos Naksuli ilmoitti ettei maamiesseura ole mikään kommonistinen yhdistys, joka määrittelee käsityöläisten hinnat. Sanojensa vakuudeksi häntä löi isäntä Verenojaa Lovikäärmeen kylän kuuluisalta sepältä ostamallaan puntarilla päähän ja käski tämän painua rajan toiselle puolen Revisionistiunioniin. Iskun seurauksena Verenoja kuoli välittömästi ja kokousta voitiin jatkaa. Vilkas liikkeinen valokuvaajamme onnistui nappaamaan oivan tilannekuvan plantaasiherra Maknos Naksulin ja pienviljelijä Verneri Verenojan tappelusta. 
Sitten pudotettiin pommi. Agitaattori ja suffragetti Akselina Melenova (kuvassa) Urean mutkasta vaati välitöntä torpparivapautusta. Plantaasiherra Naksuli yritti lyödä rouva Melenovaakin, mutta osui ainoastaan tämän entiseen aviomieheen atamaani ja ohranviljelijä Grigori Melenoviin. Humalatilansa vuoksi G. Melenov selvisi hengissä. Diplomi-Akrologi Jemmari ryhtyi kovaan ääneen kannattamaan rouva Melenovan ehdotusta ajautuen tästä syystä nyrkkitappeluun hevoskasvattaja ja kapakoitsija W.Naksulin kanssa. Dip-Akr D. Jemmari syytti W. Naksulia ulkomaalaisten talousaatteiden kannattamisesta ja vaati tämän välitöntä erottamista johtokunnasta. W. Naksuli puolestaan syytti Jemmaria ulkomaalaisten talousaatteiden kannattamisesta, vaati häntä heti peruuttamaan törkeät väitteensä ja eroamaan perheensä kunnian tähden johtokunnasta. Puheenjohtaja Hepponen ja sihteeri Suu ryhtyivät rauhoittelemaan tappelupukareita. Tässä hätäkässä sihteeri Suulta katkesi melkein kynsi ja Hepposelta revittiin hiukset päästä.Isäntä Jussi Poskela yritti huomauttaa, että koko pitäjässä oli torppareita vain neljällä tilallisella kreivi Jermus von Gööttellä, rappioparoni Viljemi Naksulilla, Vihtori Julle von Raitilla ja Saipamourulaisella plantaasiherra ruhtinas Levi Myslinillä. Ruhtinas Myslin sai raivokohtauksen ja usutti henkivartijansa Stepe Ratsinin hakkaamaan piiskallaan Jussi Poskelaa. Myslinin mielestä oli loukkaavaa väittää hänen maaorjiaan torppareiksi, sillä todellinen ruhtinas ei vuokraa kenellekään maata.
Myslin ilmoitti myös paheksuvansa Akselina Melenovan kaltaisten häiriköiden pääsyä kokoukseen ja räyhäsi jostain asiasta lisää. Toimittaja ei saanut selvää mistä Myslin räyhäsi lisää sillä ruhtinas Myslin sai epileptisen kohtauksen ja keskittyi tärisemiseen ja suuvaahdon tuottamiseen. Onneksi paikalla oli ruhtinas Myslinin henkilökohtainen lääkäri munkki Raavisuti (kuvassa etualalla, takana vasemmalla ruhtinas Myslin ja oikealla Stepe Ratsin). Kokouksen johtokunta päätti Myslinin terveydestä huolestuneena yksimielisesti, että ruhtinas Myslin ei pitänyt torppareita vaan maaorjia. Ruhtinas Myslinin henkivartija Stepe Ratsin on puolisokea, koska hän menetti vasemman silmänsä Persean sodassa. Tästä johtuen hänen syvänäkönsä ei ole erityisen hyvä. Yrittäessään hakata ilmat pihalle isäntä Jussi Poskelasta hän sattumalta osuikin pitäjän kovaäänisimpään suomalaisuusmieheen Juhani Ville Snellumieheen, joka toimii myös pitäjän edustajana Senaatissa. Senaattori Snellumies ryhtyi raivoamaan venäläisperäisen ruhtinaan väkivaltaisista tavoista ja yhtyi vaatimaan torpparivapautusta. Naksulin veljekset Maknos ja Wentseli sekä heidän täysin alkoholisoitunut isänsä rappioparoni Viljemi syyttivät senaattori Snellumiestä aatteidensa myymisestä ja ilmoittivat vetävänsä vaalitukensa pois. Snellumies välittömästi perui väitteensä ja ryhtyi kiivaasti vastustamaan torpparivapautusta ilmoittaen, että maataloutemme ei kestäisi sitä.
Jussi Poskelan poika tehdastyöläinen Akseli Poskeli jupisikin vaimolleen pesijätär Ellu Poskelalle vilkuillen vihamielisesti paikalla olevia lehdistön edustajia:
"Ne puhuu omista asioistaan kuin ne olisi koko Suomen asioita. Teki niitten mieli mitä hyvänsä niin se on maan etu, kansan etu, meidän yhteiskuntamme. No kyllä ne siinä oikeessa ovat. Niitten yhteiskunta tää onkin ja niitten Suomi tää onkin. Kun joku piäntilallinen ei pysty puhuun kirjojen mukaan niin, ne riekuuvat ja pilkkaavat sanomalehdissänsä".
Akseli Poskela on tunnettu kovana tappelupukarina, joten allekirjoittanut siirtyi vähän kauemmaksi vieläkin muistaen Naksulin sahan lakon aikana saamansa iskut.
Väkivalta leviää
Herrojen ja aateliston nyrkkitappelua seuratessaan myös tavalliset talonpojat alkoivat liikehtiä levottomasti. Tasa-arvon nimissä hekin alkoivat vaatia mahdollisuutta osallistua tappeluihin ja alkoivat vaatia lausuntoja joista he voisivat suuttua. Puolen tunnin odottelun ja Maknos Naksulin nenän murtumisen jälkeen vihdoin Yli-Tissilän kyläläinen isäntämies uskalsi esittää, että maamiesseuran vastaperustetusta pitäjänmakasiinista annettaisiin vuosittain kaksi jyvää valtakunnan makasiiniin valtion viinanpolttoa varten. Tästä seurasi yleinen mellakka. Talonpojat, herrat ja aatelisto hakkasivat toisiaan minkä ehtivät. Nähtiinpä aina niin sivistyneiden ja hyväkäytöksisten rouva Ulla Suun ja rovastinna Alma Parkavaaran (o.s Suu) repivän suffragetti Akselina Melenovaa ja saluunatyttö Hannia (sukunimi ei ole tiedossa) hiuksista ja repivän heidän riettaita hameitaan. Hannin sukunimi ei ole tiedossa, mutta kylällä väitetään hänen olevansa rappioparoni Viljemi Naksulin avioton tytär. Toimitus ei kuitenkaan ole saanut huhuille vahvistusta.
Tappelu levisi kulovalkean lailla koko rakennukseen. Myös toimittajat ryhtyivät tappelemaan keskenään. Allekirjoittanutkin sai annettua muutaman hyvän iskun Pyllyn pahamaineisen juorulehden Pierun päätoimittajalle.
Jallu Möyry pilasi taas kaiken
Tunnettu pelkuri, torpparien riistäjä ja ihmisten maantielle heittäjä Jallu Möyry taas tapansa mukaan pilasi kaiken. Hän tilasi kuvernööriltä kasakoita selvittämään tappelua. Kasakat saapuivat mitä pikimmin ja tappelu oli pian ohi. 25 isäntämiestä pidätettiin, 12 kuljetettiin lasarettiin parantelemaan haavojaan (neljäntoista lasarettiin joutuneen tilanne on vakava ja 10 pääsi jo kotiin), kolme ruumista heitettiin ojaan ja kaksi isäntää lynkattiin (ikävä kyllä kumpikaan heistä ei ollut pyllyläisiä). Tappelun loputtua juhlavieraiden joukosta kuului paljon uhkauksia, joiden mukaan ilonpilaaja Jallu Möyryn emäntä vielä laitettaisiin vielä haukkumaan oravaa kuorman päällä seisten. Kuvassa ruotsalaisen Jallu Möyryn tilaamat kasakat.Jälkipeli raastuvassa
Useita tappelupukareita odottaa syytteet väkivaltaisuuksista, mutta kuvernöörillä ja vallesmannilla ei uskota olevan juurikaan mahdollisuuksia tuomita ketään sillä kaikki silminnäkijät kiistävät nähneensä minkäänlaista väkivaltaa. Ainoastaan pelkuri ja naurettava pelle Jallu Töyry väitti nähneensä väkivaltaisuuksia, mutta hänet teloitettiin myöhään eilen illalla. Hänen emäntänsä Keinokaula Möyry puolestaan oli niin uuvuksissa yöllisestä oravan haukunnastaan ettei kyennyt puhumaan aamulla lainkaan. Näin ollen mitään ei voida todistaa ja Jallu Möyryn perhettä tullaan laskuttamaan virkavallan aiheettomasti paikalle kutsumisesta. Summa nousee merkittävän suureksi sillä kuvernööriltä tilattiin 24 ja puoli kasakkaa.
Torppareja ei vapautettu, mutta pitäjän makasiinit perustettiin. Kerrassaan varsin virkistävä tapahtuma näin kylmään ja jäiseen helmikuuhun. Tällaisten tapahtumisen jälkeen sitä tuntee oikein elävänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti