Rauhallinen alku

Kokous aloitettiin käsittelemällä aikaisemman vuoden sadot ja maataloudellinen tilanne pitäjän ja naapuripitäjien alueella. Naapuripitäjien tilannetta selostivat Sven Hannukainen Persperän kylästä Huupavaaran pitäjästä, agrologi Muttermann Nahkahousun kylästä Hevosmakkaran pitäjästä sekä Diplomi-akronomi Pentti Hirvonen
Vittulanperän pitäjästä. Lisäksi maataloussenaattori Kalle Hemula antoi kattavan katsauksen koko valtakunnan tilanteesta.
Kokouksessa luennoi myös maailmankuulu Sinnerauhan yliopiston professori Normanni Ernesti Porlakki, joka kuuluu saaneen jonkin ruotsalaisen hippipalkinnon pilvenpolttelusta ilmeisesti. Porlakin luento oli toimittajan mielestä sanomattoman kuiva ja vaikeaselkoinen. Etenkin kun toimittaja ei saanut mitään selvää herra Porlakin puheesta. Myöhemmin maisteri Suu kertoi Porlakin pitäneen luennon lontoon kielellä ja antoi lyhyen selotuksen luennon sisällöstä. Toimitus paheksuu tällaisten ulkomaalaisten harrastelijoiden kutsumista luennoimaan. Maamiesseuran jäsenet kuitenkin vaikuttivat pitävän luennosta sillä he taputtivat hurjasti ja kiittivät useita kertoja maamiesseuran puheenjohtajaa Urkki Hepposta näin kuuluisan luennoitsijan kutsumisesta. Pienviljelijä Juuttas Käkkäräisen vaimo Rusina pyörtyi onnesta saatuaan professori Porlakin nimikirjoituksen vasempaan rintaansa.
Hallitusvalinnat eivät tuottaneet yllätyksiä

Näin ollen Maamiesseuran hallituksessa Lovikäärmeen kylää edustavat rouva Ulla Suu (hallituksen sihteeri), Diplomi-Akronomi Dave "Isojyvä" Jemmari (varapuheenjohtaja ja maanviljelystekniikoiden erityisasiantuntija), Tehtaanpatruuna paroni Alvertti Naksuli (kokouspaikkajärjestelyt), Kartanonherra kreivi Jermus "Jim" von Göötte
(suoalueiden viljely), pienviljelijä Juuttas Kärkkäräinen (ylijäämäviljan käyttö).
hevoskasvattaja ja kapakoitsija Wentseli Naksuli (rahastonhoitaja) ja suurmaanomistaja Vihtori Julle von Raitti (maantyöläisväestösuhteet).
Huomioitavaa on, että Alvertti Naksuli ei osallistunut kokoukseen tälläkään kertaa. Pahat kielet puhuvatkin, että hänet valitaan johtokuntaan vuodesta toiseen ainoastaan siitä syystä, että silloin hän järjestää johtokunnan kokoukset kartanossaan. Tarjoilu on kuulemma joka vuosi ollut hyvin kosteaa. Erityisesti maisterinna Suu tuki Alvertti Naksulin uudelleen valintaa.
Ikävä kyllä johtokunta pysyi myös pyllyläisten suhteen samana eli tänäkin vuonna heitä edustavat riistäjäporvari Pien Giggeli (luomulannoitus), plantaasiherra Viktori Posola (tupakkakasvien viljely) ja maanviljelijä Kolmio Tihkala (työpaikkaliikunta). Erittäin miellyttävää on se, että pyllyläisiä edelleen on johtokunnassa niin vähän. Loput johtokunnan jäsenet ovat muista kylistä, joten he eivät herätä mielenkiintoa. Puheenjohtajan jatkaa teloituskompanian päällikkö Urkki Hepponen Kielatulen kylästä.
Parannuksista mellakoihin
Sitten alkoi tapahtua. Siirryttiin käsittelemään parannusehdotuksia. Rouva Suu ehdotti pitäjänmakasiinien perustamista, jotta katovuosinakin olisi köyhille siemenviljaa. Rouva Suu perusteli tätä ehdotustaan myös sillä, että tämä estäisi
köyhempää viljelijäväestöä polttamasta ylijäämäviljaa viinaksi. Rouva Suu muistutti Kreivi von Göötteä tämän ongelmista saada työväkeään aamuisin ylös sängystä. Kuten uhkarohkea ja aina puolueeton reportterimme Ella Suu paljasti Vakosuolla on pontikkapannuja niin tiheässä, että von Göötten työntekijät käyvät maistelemassa keitoksia jatkuvasti kesken työpäivän. Rouva Suun ehdotus hyväksyttiin yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Ehdotuksen hyväksymisen kunniaksi juotiin pari ryyppyä Kielatulen kirkasta.


Isäntä Jussi Poskela yritti huomauttaa, että koko pitäjässä oli torppareita vain neljällä tilallisella kreivi Jermus von Gööttellä, rappioparoni Viljemi Naksulilla, Vihtori Julle von Raitilla ja Saipamourulaisella plantaasiherra ruhtinas Levi Myslinillä. Ruhtinas Myslin sai raivokohtauksen ja usutti henkivartijansa Stepe Ratsinin hakkaamaan piiskallaan Jussi Poskelaa. Myslinin mielestä oli loukkaavaa väittää hänen maaorjiaan torppareiksi, sillä todellinen ruhtinas ei vuokraa kenellekään maata.

Ruhtinas Myslinin henkivartija Stepe Ratsin on puolisokea, koska hän menetti vasemman silmänsä Persean sodassa. Tästä johtuen hänen syvänäkönsä ei ole erityisen hyvä. Yrittäessään hakata ilmat pihalle isäntä Jussi Poskelasta hän sattumalta osuikin pitäjän kovaäänisimpään suomalaisuusmieheen Juhani Ville Snellumieheen, joka toimii myös pitäjän edustajana Senaatissa. Senaattori Snellumies ryhtyi raivoamaan venäläisperäisen ruhtinaan väkivaltaisista tavoista ja yhtyi vaatimaan torpparivapautusta. Naksulin veljekset Maknos ja Wentseli sekä heidän täysin alkoholisoitunut isänsä rappioparoni Viljemi syyttivät senaattori Snellumiestä aatteidensa myymisestä ja ilmoittivat vetävänsä vaalitukensa pois. Snellumies välittömästi perui väitteensä ja ryhtyi kiivaasti vastustamaan torpparivapautusta ilmoittaen, että maataloutemme ei kestäisi sitä.
Jussi Poskelan poika tehdastyöläinen Akseli Poskeli jupisikin vaimolleen pesijätär Ellu Poskelalle vilkuillen vihamielisesti paikalla olevia lehdistön edustajia:
"Ne puhuu omista asioistaan kuin ne olisi koko Suomen asioita. Teki niitten mieli mitä hyvänsä niin se on maan etu, kansan etu, meidän yhteiskuntamme. No kyllä ne siinä oikeessa ovat. Niitten yhteiskunta tää onkin ja niitten Suomi tää onkin. Kun joku piäntilallinen ei pysty puhuun kirjojen mukaan niin, ne riekuuvat ja pilkkaavat sanomalehdissänsä".
Akseli Poskela on tunnettu kovana tappelupukarina, joten allekirjoittanut siirtyi vähän kauemmaksi vieläkin muistaen Naksulin sahan lakon aikana saamansa iskut.
Väkivalta leviää
Herrojen ja aateliston nyrkkitappelua seuratessaan myös tavalliset talonpojat alkoivat liikehtiä levottomasti. Tasa-arvon nimissä hekin alkoivat vaatia mahdollisuutta osallistua tappeluihin ja alkoivat vaatia lausuntoja joista he voisivat suuttua. Puolen tunnin odottelun ja Maknos Naksulin nenän murtumisen jälkeen vihdoin Yli-Tissilän kyläläinen isäntämies uskalsi esittää, että maamiesseuran vastaperustetusta pitäjänmakasiinista annettaisiin vuosittain kaksi jyvää valtakunnan makasiiniin valtion viinanpolttoa varten. Tästä seurasi yleinen mellakka. Talonpojat, herrat ja aatelisto hakkasivat toisiaan minkä ehtivät. Nähtiinpä aina niin sivistyneiden ja hyväkäytöksisten rouva Ulla Suun ja rovastinna Alma Parkavaaran (o.s Suu) repivän suffragetti Akselina Melenovaa ja saluunatyttö Hannia (sukunimi ei ole tiedossa) hiuksista ja repivän heidän riettaita hameitaan. Hannin sukunimi ei ole tiedossa, mutta kylällä väitetään hänen olevansa rappioparoni Viljemi Naksulin avioton tytär. Toimitus ei kuitenkaan ole saanut huhuille vahvistusta.
Tappelu levisi kulovalkean lailla koko rakennukseen. Myös toimittajat ryhtyivät tappelemaan keskenään. Allekirjoittanutkin sai annettua muutaman hyvän iskun Pyllyn pahamaineisen juorulehden Pierun päätoimittajalle.
Jallu Möyry pilasi taas kaiken

Jälkipeli raastuvassa
Useita tappelupukareita odottaa syytteet väkivaltaisuuksista, mutta kuvernöörillä ja vallesmannilla ei uskota olevan juurikaan mahdollisuuksia tuomita ketään sillä kaikki silminnäkijät kiistävät nähneensä minkäänlaista väkivaltaa. Ainoastaan pelkuri ja naurettava pelle Jallu Töyry väitti nähneensä väkivaltaisuuksia, mutta hänet teloitettiin myöhään eilen illalla. Hänen emäntänsä Keinokaula Möyry puolestaan oli niin uuvuksissa yöllisestä oravan haukunnastaan ettei kyennyt puhumaan aamulla lainkaan. Näin ollen mitään ei voida todistaa ja Jallu Möyryn perhettä tullaan laskuttamaan virkavallan aiheettomasti paikalle kutsumisesta. Summa nousee merkittävän suureksi sillä kuvernööriltä tilattiin 24 ja puoli kasakkaa.
Torppareja ei vapautettu, mutta pitäjän makasiinit perustettiin. Kerrassaan varsin virkistävä tapahtuma näin kylmään ja jäiseen helmikuuhun. Tällaisten tapahtumisen jälkeen sitä tuntee oikein elävänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti