Kyläläisiä: Ulla Suu

Aloitamme uuden juttusarjan "Kyläläisiä", jossa esittelemme kylämme keskeisiä asukkaita ja heidän historiaansa kuvien kera. Ensimmäiseksi vuorossa on Kansanvalistaja ja kylämme seuraelämän selkäranka rakastettu ja vihattu rouva Ulla Suu. Ulla Suun traaginen perhehistoria todistaa kuinka suuren häpeän keskellä voi yhä elää usko ihmisiin ja halu jatkaa taistelua hyvän elämän puolesta.

Kansanvalistaja rouva Suu kertoo häntä ajavan eteenpäin puhdas halua taata jokaisella ihmisellä oikeus kasvaa ilman viinan kiroja ja sivistymättömyyden pimeyttä. Hänen sanoo toivovansa hänen oman traagisen elämänsä olevan rohkaisuksi kaikille niille, jotka samanlaista häpeää perhepiirissään joutuvat kantamaan.

Traaginen perhetausta

Ulla Suu puhuu kauniisti äidistään Sallista, joka oli kaunis papin tytär Saipamourusta. Rouva Suu ei mielellään puhu äitinsä suvusta, mutta mainitsee äitinsä isän langenneen alkoholin vaaroihin jo hyvin nuorella iällä ja hylänneet Jumalan alkoholin vuoksi. 17-vuotiaana Salli Suu tapasi haapkäkeläisen kylälääkärin pojan Elias Suun, joka jatkoi kunniakkaasti isänsä ammattia. Kuten vanhemmat kyläläisemme muistavatkin.

Ennen asettumista aloilleen tohtori ja tohtorinna Suu kiersivät ympäri maailmaa viemässä leipää, huopia ja vettä maailman juopoille. Heidän saatuaan ensimmäisen tyttärensä Alman he asettuivat Lovikäärmeen kylään asumaan taloon, jossa Ulla Suu yhdessä miehensä ja ainoan tyttärensä kanssa nykyään asuu. Myöhemmin Elias ja Salli Suulle siunaantui vielä kolme tytärtä, joista Ulla on toiseksi nuorin. Oheisessa kuvassa Suun perhe, Ulla istuu isän sylissä.

Elias ja Salli Suu jatkoivat uutterasti valistusta viinan kiroja ja sivistymättömyyttä vastaan. Useat vanhemmat kyläläisemme muistavatkin tohtorinna Suun kaataneen monet viinat viemäriin. Ulla Suu itse herkistyy kyynelsilmässä muistelemaan rohkeaa äitiään ja mainitsee, että juuri äiti sai hänet innostumaan raittiusseurasta ja kansanvalistusseurasta. Äitinsä jälkeen Ulla Suu saikin näiden seurojen
puheenjohtajuuden ja useiden muiden yhdistysten kunniajäsenyyden. Hän sekä hänen äitinsä ovat olleet kylämme seuraelämän kantava selkäranka.

Rouva Suun vanhimmasta sisaresta Almasta tuli Pyllyn rovastinna ja hän onkin levittänyt äitinsä hyvin ansiokasta työtä myös ei-niin-rakkaan naapurikylämme väestön keskuuteen. Ullan toinen vanhempi sisar Aino työskentelee pakanamaissa lähetystyössä diakonissana. Aino on omistanut elämänsä Kristukselle eikä ole koskaan mennyt naimisiin.

Rouva Suu vaivautuu silmin nähden kun puhe kääntyy hänen perheensä suurimpaan tragediaan, joka koskee hänen nuorinta sisartaan Adelheidaa. Adu (kuten kyläläiset hänet tuntevat) lähetettiin Haaskuun nuorten naisten kristilliseen valistusopistoon, jonka rehtorina toimii rouva Suun setä Elbert Suu. Adu kuitenkin tutustui valistusopistoaikana Urean mutkan Paroni Naksulin hulttiopoika Wentseli Naksuliin, joka opiskeli Haaskuussa pahamaineisessa Leirisillassa. Leirisilta on tunnettu yläluokkalaisten poikien maallistunut koulu, jossa he oppivat pahoille tavoille. Ulla Suun silmät sumenevat kyynelistä hänen kertoessaan äitinsä sydämen särkyneen kun hänen nuorimmainen tyttärensä karkasi maallistuneen hulttiopojan matkaan. Elias Suun oli myös vaikea hyväksyä Leirisillassa opiskellutta hulttiovävyään olihan hän itse saanut koulutuksensa kristillisessä ja erittäin sivistyneessä Härkäkahlaamossa, jossa myös Ulla Suu itse ja hänen arvostettu aviomiehensä ovat saaneet koulutuksensa. Lopullisesti surullisen perhetragedian sinetöi se surullinen tosiasia, että kylään palattuaan ryhtyi Adelheida miehensä kanssa pitämään pubia ja pyörittämään muuta liiketoimintaa, jota vastaan Suun perhe oli vuosia taistellut.

Perheen salainen tuska

Ulla Suun itse meni oikein arvostettuun avioliittoon kylän rakastetun maisteri Suun kanssa, joka sattuu olemaan Ullan seitsemäs serkku isän puolelta. Kun puhe kääntyy rouva Suun omaan perheeseen hän mainitsee tyttärensä Ulrika Suun aikeista mennä ensin kesänä naimisiin äidin isän puoleisen kuudennen serkkunsa maisteri Perseus Suun kanssa.Keskustelu kuitenkin muuttuu vaivautuneeksi kun toimittaja nostaa kyläläisiä jo pitkään puhuttaneen Ulrika Suun viihtymisen tohtori Sivakon pojan seurassa hyvin tiiviisti viime aikoina. Rouva Suu vakuuttaa etteivät hääsuunnitelmat millään tavoin häiriinny tämän vuoksi vaan korostaa nuorten olevan vain ystäviä. Toimitus onnistui kuitenkin saamaan käsiinsä kuvia, jotka asettavat rouva Suun vakuuttelut erikoiseen valoon.

Jos Ulla Suun tytär tuottaakin tuskaa äidilleen niin hänen poikansa vain puhdasta ylpeyttä. Rouva Suu puhuu pojastaan ääni täynnä rakastavan äidin ylpeyttä. Osku Suu on kuuluisa runoilija ja näytelmäkirjailija, joka asuu pääkaupungissa. Rouva Suu esittelee ylpeänä valokuvaa, jossa Osku poseeraa oikeassa valokuvaamossa kristillisen ja vakavahenkisen ystävänsä Alvert "Possie" Tuklasin kanssa. Rouva Suu painottaa poikansa Oskun olevan hyvin kristillinen nuori mies, joka paheksuu syvästi pääkaupungin syntistä elämää. Rouva Suu pahoittelee ettei ole itse päässyt katsomaansa poikansa näytelmiä pitkän välimatkan ja huonojen kulkuyhteyksien vuoksi. Hän kuitenkin manitsee, että erityisesti hänen poikansa näytelmät "Kuinka tärkeää on olla Ernesti" ja "Täysin merkityksetön muija" saivat erittäin ylistäviä arvosteluja pääkaupungin lehdistössä.

Järjestöjen kantava voima

Kyläläiset muistavat Ulla Suun jo nuorena tyttönä tehneen erittäin ansiokasta työtä järjestöjen parissa. Toimitus yritti tehdä tarkkaa selvitystä kaikista hänen luottamustoimistaan, mutta se osoittautui kerta kaikkiaan mahdottomaksi. Hänen tiedetään tekevän ahkeraa työtä Kansanvalistusseuran ja Raittiusseuran lisäksi Nuorisoseurassa, Ompeluseurassa, Maantalousseurassa, Seurakuntaneuvostossa, Tanhuyhdistyksessä, Pakanamaan lähetysseurassa, Tippaleipäsäätiössä ja Härkäkahlaamon alumniyhdistyksessä.

Kolmen kyläläisen näkemys

Pyysimme kolmea kyläläistä kuvailemaan Ulla Suuta yhdellä lauseella ja tältä vastaukset näyttivät:

Tissi-Pirjo, kaljanlaskija, naimaton: "Antaa hyvät tipit"

Lauri Lesta, rovasti, kristillisessä avioliitossa: "Herran lahja kylällemme, uupumaton tarmon pesä"

Alvretti Naksuli, hulttioparoni, avioliittojen välillä: "Ärsyttävin ämmä mitä tästä pitäjän löytyy ellei sitä kommunistilehmää lasketa (tarkoittaen ilmeisesti Akselina Melenovia)" (Toimitus pahoittelee Alvretti Naksulin rumaa kieltä ja pyytää kristillisiä lukijoita huomioimaan, että Alvretti Naksulinkin on valmistunut Leirisillan rappiokoulusta).